Hyviksi havaittuja juttuja (sormi)ruokailussa

Tässä muutamia vinkkejä, joiden olen havainnut olevan hyödyllisiä sormiruokailua ajatellen. Nämä eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, vaan siinä järjestyksessä jossa olen ne muistanut.


1. Imetä ensin ennen ruokaa, vauvan kasvaessa vasta jälkeenpäin
Sormiruokailun (tai mikä ettei muidenkin kiinteiden) alkuvaiheessa vauva kannattaa imettää ennen ruokailua. Näin vauva ei ala rääkymään nälkäisenä kesken maisteluhetken vaan malttaa tutkiskella ruokaansa rauhassa. Jonkin ajan kuluttua, kun kiinteiden syöminen alkaa jo sujua, kannattaa imetys hoitaa vasta ruokailun jälkeen.

2. Suoja pöydän ja syöttötuolin alle.
Meillä on ruokapöydän alla Ikean Kolon. Se riittää mainiosti suojaamaan keittiön laminaattilattian suurimmilta ruokatahdoilta, tosin esimerkiksi kaurapuuroa saattaa lentää alustan ulkopuolellekin. Kolon on ainakin myös todella helppo siivota, se täytyy vain muistaa nostaa aika ajoin muualle jotta lattia tuulettuu.


3. Matkalle mukaan Tinydiner ja harsoja tuolin alle
Vauvan ruoat on helppo laittaa Tinydinerin päälle, jolloin ei tarvitse pelätä esimerkiksi ravintolan pöydän puhtautta tai vieraiden astioiden särkymistä jos ne tippuvat lattialle. Alustan voi ruokailun jälkeen kääriä rullalle ja pestä vasta kotona. Syöttötuolin alle laitan yleensä harson, josta roskat vain ravistellaan roskikseen ja harso laitetaan kotona pesuun.


4. Kokeile huoletta erilaisia puurontarjoilutapoja
Kun aloitin antamaan pikku-a:lle puuroa, ruokailu oli kovin hankalaa sillä a ei huolinut lusikkaa ja puuro tipahti aina lusikasta ennen kuin a ehti saamaan lusikan itse suuhunsa. Jonkin aikaa puuro maistuikin parhaiten siten, että annoin puuron jäähtyä rauhassa sekoittamatta (ja lämmitin sen ennen tarjoilua uudelleen) jolloin pikku-a sai siitä helposti paloja käteensä ja suuhunsa. Kun lusikalla syöttäminen alkoi onnistua, huomasin että puurokin maistui paremmin löysemmässä muodossa. Nykyään lantraan puuroa jäähtyessään vedellä löysemmäksi, jottei se olisi liian paksua syötävää.
Ja muista että jos puuro ei vauvalle maistu, voit antaa hänelle esimerkiksi talk-muruja tai leipoa suolattomia sämpylöitä, puuro ei ole mikään pakollinen asia vaikka monet sitä haluavatkin lapsilleen antaa :)

5. Kaikenlaisia lihoja valmiiksi kypsennettynä ja paloiteltuna pakastimessa
Sormiruokailijalle voi olla vaikea keksiä sopivaa syömistä, jos ei satu tekemään sellaista ruokaa jonka voi suolata aikuisille vasta lautasella. Minulla onkin koko ajan pakastimessa valmiita annoksia: jauhelihapihvejä, keitettyä ja viipaloitua broilerinfileetä, nautaa tai possua. Niistä on helppo sulattaa mikrossa pieni annos pikku-a:n tarpeisiin, ja valinnanvaraa riittää aina jotta voin antaa pikku-a:lle samankaltaista ruokaa mitä itsekin syömme. Myös pakastesei-kuutioita löytyy aina pakastimesta, riittää kun niitä keittää suolattomassa kasvisliemessä noin 10 minuuttia.

6. Kun pinsettiote kehittyy, tarjoile pienempiä paloja
Alkuun vauvalle on hyvä antaa eteen isohkoja palasia joista vauva saa helposti otteen. Pinsettiotteen kehittyessä olen kuitenkin huomannut pikku-a:n syövän ruoan mieluummin pieniä paloina. Samalla hän saa harjoiteltua pinsettiotetta entistä paremmaksi.

7. Vain vähän eteen kerralla
Jos vauvan eteen laittaa koko ruoka-annoksen, voi olla että suurin osa ruoasta lentää lattialle. Kun sen sijaan annan pikku-a:n eteen vain t-lusikallisen ruokaa, hän osaa syödä hyvinkin siivosti. Toki hän selvästi valkkaa mitä syö ja saattaa heittää ruoat joista ei pidä lattialle, mutta sotkua on kuitenkin huomattavasti vähemmän. Lisäksi olen huomannut, että kun a alkaa olla kylläinen ruokaa päätyy enemmän lattialle.

8. Vettä välillä
Kun näyttää siltä, että vauva alkaa saada ruoasta tarpeekseen, annan hänelle yleensä hörpyn vettä nokkamukista. Sen jälkeen hän saattaakin taas innostua syömisestä. En itsekään halua syödä ruokaa ilman että saan hörppiä juomista välissä, miksi vauvan pitäisi?

Eteenpäin sormiruokailussa

Pikku-a:n uusi syöttötuoli saatiin eilen koottua, ja pikkuinen viihtyy siinä mainiosti. Iso-A:n syöttötuolina on perinteinen, pöytä-tuoliyhdistelmäksikin taitettava tuoli, mutta pikku-a:n sormiruokailun vuoksi ja koska hän ei istu ihan yhtä tukevasti kuin A aikanaan, päädyimme Emman Easy -tuoliin eli käytännössä Tripp Trapp -kopioon.

Eilen maisteltiin avokadoa, maistelun lopputulos näkyy tässä:

Toinen sormiruokailukokeilu oli aamulla, kun pikku-a maisteli kaurapuuroa. Tein puurosta tavallista paksumpaa ja annostelin ruokailualustalle. Pikku-a maisteli puuroakin kovin uteliaana, tosin ateriointi oli todella sotkuista mutta suurimman osan sotkuista pyydysti Ikean "ruokalappu", joita olen ostanut jo iso-A:ta varten mutta joka tarvitsee niitä enää harvemmin. 

Tänään tein pikku-a:lle ensimmäisen kerran liharuokaa, eli lihapullia. Laitoin runsaan desin kaurahiutaleita turpoamaan veteen (n. 2dl) 10 minuutiksi. Lisäsin 1 kananmunan, 400g paistijauhelihaa, pikkupurkillisen tomaattipyreetä, ripauksen paprikajauhetta, ruohosipulia ja persiljaa. Lisäksi raastoin seokseen porkkanan. Pyöritin palloiksi ja paistoin uunissa 175 asteessa kypsiksi. Lihapullien sijasta lopputuloksena oli ennemminkin minikokoisia jauhelihapihvejä, mutta väliäkös sillä. Söimme lihapullia lounaaksi kaikki kolme, eli minä sekä iso- ja pikku-a. Itselleni tosin ripottelin päälle hieman suolaa, muuten ei olisi oikein maistunut. Pikku-a maisteli lihapullaa suurella mielenkiinnolla, ja vaikka suurin osa päätyikin syliin tai lattialle, niin uskon että ainakin pieni osa päätyi vatsaankin saakka :) Ja eihän noin pieni saa vielä kovin paljon lihaa syödäkään, pääasia että pääsee makuun.

Suklaaholistin vieroitusoireita ja pikku-a:n sormiruokailua

Vuosi vaihtui, ja elämä palautuu taas omiin uomiinsa. Kyläilytkin on nyt kyläilty taas vähään aikaan, ihana olla kotona. Vaaka näytti parin viikon herkuttelujen jälkeen suhteellisen armollisia lukuja eli tasan 101 kiloa joista jonkin verran on varmasti vain turvotusta suolaisen joulukinkun ja kotimatkan salmiakkipussillisen jälkeen.

Kaapissa on joulun jäljiltä myös runsaasti suklaata: pari levyä Fazerin sinistä, 350g Pihlaja- sekä Fazerina -rasiat sekä 775g jättirasia ja puoliksi syöty 350g rasiallinen geishoja. Varsinkin se vajaa rasiallinen houkuttelee tällä hetkellä enemmän kuin paljon, mutta nyt olisi pakko lopettaa herkuttelu saman tien.

Päätinkin ottaa vastaan Facebookissa kulkevan herkkulakkohaasteen, eli olen täydellisessä herkkulakossa niin monta päivää kuin saan tykkääjiä statukseeni. Tämä herkkulakko koskee myös yhteisherkuttelua miehen kanssa, eli jokailtainen jäätelö ja viikottainen herkuttelupäivä saavat jäädä herkkulakon ajaksi. Tällä hetkellä status on ollut esillä tunnin, ja sillä on jo 13 tykkääjää eli lakko kestänee ainakin pari viikkoa. Toivon mukaan kaikki 159 facebook-kaveriani eivät kuitenkaan siitä tykkää... 

Nyt vuoden alussa, kun pikku-a:lle on tullut puoli vuotta täyteen, olisi myös tarkoitus saada kiinteiden syöminen ja varsinkin sormiruokailu vähän paremmin alkuun. Tähän saakka a on pääasiassa ruokaillut sylissäni, ja pääasiassa vain kerran päivässä joko perunaa, porkkanaa tai parsakaalia. Lisäksi olen yrittänyt tarjota hänelle myös lusikkaruokaa, mutta aika huonolla menestyksellä. 

Joulun jälkeen sain postissa tilaamani Tiny Diner -ruokailualustan, ja tänään käymme ostamassa pikku-a:lle oman syöttötuolin. Nyt pitäisi vain päästä sormiruokailussa rutiineihin, ja olenkin etsinyt ahkerasti tietoja siitä millaisia liharuokia a:lle voisi valmistaa, sillä eihän pikkuinen taitaisi saada paljonkaan irti pelkästä käteen isketystä (tai pöydälle laitetusta) lihapalasta... Innolla odottelenkin, että pääsisin kunnolla kokkailemaan ja testailemaan pikku-a:lle uusia ruokalajeja.

Busted! sekä sormiruokailun aloitus

Eilen jäin kiinni. Olin ostanut kaupasta sipsipussin ja juustonaksupussin kun olivat tarjouksessa (2 megapussia 3,50e). Sipsit söin päivällä kun iso-A oli hoidossa, mutta juustonaksuja en tietenkään jaksanut syödä. Minun oli tarkoitus piilottaa pussi vaatekaappiini jotta voisin herkutella naksuilla joku toinen päivä (mitä luultavimmin tänään), mutta jätin pussin eteiseen odottamaan sillä en halunnut herättää pikku-a:ta kesken unien. No, siihenhän se pussi unohtui rattaiden päälle, josta iso-A sen sitten löysi. Tosin vasta kun mies oli jo kotona. Itse olin jo autuaasti unohtanut koko pussin, eikä se ollut osunut silmiin aikaisemmin. Mä sit selitin jotain että 'ai siihenkö se jäi, ostin meille herkkupäiväksi kun oli juustonaksut tarjouksessa'. Mies ei onneksi kysynyt että mitä se naksupussi teki eteisessä rattaiden päällä eikä esimerkiksi keittiön pöydällä...
Koko illan kyllä ärsytti, kun tiesin että se naksupussi on nyt meidän herkkukaapissa odottamassa sitä, että yhdessä voin mieheni kanssa sen tuhota. Ja koska ensi viikonloppuna on joulu ja sitä seuraavana uudenvuodenaatto, en tiedä koska sen saamme tehdä.

Syöpöttely on kyllä taas päässyt ihan käsistä. Viikon sisällä on tullut syötyä iso Toblerone-pötkö sekä 350 gramman rasia Fazerin sinisiä, puhumattakaan siitä sipsipussista. Eilen paino oli kyllä yhä 99,4kg eli ei onneksi ole vielä noussut, mutta eipä se kauaa kestä jos mässäily jatkuu tätä rataa. No, joulu on hyvä tekosyy, mutta kun joulu on ohi niin on pakko taas aloittaa uusi herkuttelulakko.

Sitten omista ruokailuista lapsiin, tai tarkemmin pikku-a:han. Söimme eilen päivälliseksi lohta, perunoita ja parsakaalia, ja keitin sitten parsakaalit ilman suolaa jotta pikku-a:kin saisi sitä maistella. Koska emme ole vielä ehtineet hankkia a:lle syöttötuolia, hän istui sylissäni ruokapöydässä parsakaalin nuppuja edessään. Koko tämän  vajaan kuukauden aikana mitä kiinteitä on maisteltu hän ei ole osoittanut yhtä suurta innostusta asiaan kuin eilen. Hän maistoi parsakaalia ensimmäistä kertaa, ja imeskeli nuppuja ihan antaumuksella. Toki suurin osa parsakaalista päätyi lattialle, mutta varmasti jonkin verran suuhun ja toivon mukaan myös vatsaan saakka. Meidän vauvasta tulee siis mitä ilmeisimmin sormiruokailija.

Nyt täytyisi vain keksiä, kuinka oikein saisin kasvikset kunnolla höyrytettyä. Eilen laitoin parsakaalit siivilässä kattilaan, jonka pohjalla oli kiehuvaa vettä, ja kannen päälle. Kaalit eivät kuitenkaan olleet kypsyneet edes 15 minuutissa, ja loppujen lopuksi kippasin ne veteen ja keitin kypsiksi. Varsinaista höyrytyskattilaa minulla ei ole enkä tiedä raaskinko ostaakaan... Mutta hankinta, jonka ehdottomasti haluan, on Stokken table top -tarjotin jonka näin eilen Stockmannilla. Luulisi tekevän ruoan tarjoilemisen a:lle ja pöydän siivoamisen edes hieman helpommaksi...

PS. Tervetuloa blogini seuraajaksi blackmoonlily :)