keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Belvitaa buzzaamaan!


Kuva täältä



Pääsin pitkästä aikaa mukaan Buzzadorin kampanjaan, tällä kertaa ovat vuorossa Belvita Breakfast -täysjyväkeksit, joita markkinoidaan nimenomaan aamupalakekseinä. Tavallisista kampanjoista poiketen minun ei tällä kertaa tarvitse jakaa tuotenäytteitä ystävälleni, vaan riittää että maistelen keksejä oman perheeni kanssa. Omat testailuni täytyy tosin ajoittaa viikolle 8, sillä tuolloin minulla on viikon tauko SD:n ja SD Extran välissä ja saan syödä aamupalaksi muutakin kuin rahkasmoothieta.

Odotan testailua innolla, sillä saan kotiini paketilliset kaikkia Belvita Breakfast -makuja eli Jogurtti, Hunaja-pähkinä sekä Vilja-maito. Tämä kampanja on muuten nimenomaan bloggareille tarkoitettu, eli tulen raportoimaan täällä siitä kuinka keksit maistuvat sekä minulle että muulle perheelle.

Buzzador muuten etsii yhä uusia jäseniä, ja nimenomaan sellaisia jotka kirjoittavat omaa blogia. Täältä voit tutustua palveluun ja liittyä mukaan testaamaan ja buzzaamaan erilaisia tuotteita.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Mittauksia, tankkausta ja Turku Workout

Pari päivää on mennyt ilman että olen ehtinyt paljonkaan koneella oleskelemaan, vaikka kirjoitettavaa olisi vaikka kuinka. Aloitetaanpa vaikka Turku Workoutin tunnelmista.

Ihan ensiksi voin sanoa, että ryhmäliikunta ei ole minun juttuni. Turku Workoutissa osallistuin päivän aikana BodyBalanceen, SH'Bamiin ja Bodyjamiin, eikä mikään niistä vienyt sydäntäni. Ehkä on väärin vetää johtopäätöksiä vain yhden kerran perusteella, ja ehkä tunneista saisi enemmän irti jos niillä kävisi useammin ja oppisi askelkuviot ja liikkeet paremmin. Tällä kertaa tuntui vain siltä, että olin koko ajan aivan hukassa siinä mitä olisi pitänyt tehdä. Muiden liikkeet näyttivät myös menevän paljon omiani paremmin, vaikka en taatusti ollut ainut vasta-alkaja noilla tunneilla. Onneksi tuli edes hiki.

Bodypump on muuten ainut ryhmäliikunta, josta olen (lähes) aina nauttinut, mutta siinä ei tarvitsekaan osata mitään monimutkaisia askelkuvioita. Tällä kertaa en kuitenkaan osallistunut siihen, sillä halusin kokeilla nimenomaan uusia lajeja. Lauantai oli joka tapauksessa oikein mukava päivä, vaikka olinkin ehkä hieman pettynyt Turku Workoutin näytteilleasettajien vähäisyyteen ja siihen, ettei siellä ollutkaan myynnissä mitään tuotteita. BodyBalancen ja SH'Bamin jälkeen minulla oli lähes kaksi tuntia aikaa tuhlattavana, ja koska messujen anti oli muuten aika heikko niin päädyin istuskelemaan, syömään välipalan ja lukemaan kirjaa kaikessa rauhassa. Mietin jopa sitäkin, että jaksanko edes jäädä bodyjamia odottamaankaan vai lähdenkö kotiin, mutta päädyin siihen että kotona saisin tuskin vain istua ja lueskella...

Sunnuntaina oli sitten vuorossa tankkauspäivä. Aamupäivän menin Fitfarmin ohjeiden mukaan, samoin illalla keskityin vain hiilareihin. Tuli siis syötyä kaurapuuroa, vaaleaa leipää, tuoremehua ja hedelmiä. Päivällinen menikin sitten vapaan syömisen merkeissä, kun osallistuimme anopin kustantamina hyväntekeväisyys'lounaalle'. Ruokalistalla oli muun muassa mozzarellasalaattia, katkarapusalaattia, bruscettaa, lammasvartaita, uunilohta, parmankinkkuun käärittyä broileria, pannacottaa, suklaakakkua ja juustokakkua. Ja muutama muukin herkullinen ruokalaji. Rasvaa tuli siis syötyä enemmän kuin tankkauspäivänä olisi hyväksi, mutta en kuitenkaan syönyt itseäni ähkyyn saakka. Eilen aamulla vaaka "palkitsi" tankkaamisesta näyttämällä lukemaa 74,8kg, mutta onneksi se on jo laskenut siitä puolitoista kiloa.

Sunnuntai-aamun "virallisessa" punnituksessa painoni oli 72,3kg, eli viikkoa edeltävään lukemaan oli tullut jopa plussaa. Uskon kuitenkin syynä olevan vielä sunnuntainakin lihaksissa tuntuneen perjantain salitreenin sekä Turku Workoutin jumppien. Tankkaus auttaa varmasti ainakin osaltaan saamaan painoa tämän viikon aikana taas alaspäin, sillä se sai kyllä aineenvaihduntaan lisää tehoa. Eilen oli nimittäin koko ajan nälkä, ja sama meno tuntuu jatkuvan. Eilen ostin muuten vihdoin ja viimein myös burnereita, saa nähdä tuleeko niistä tehoa tähän projektiin.

Superdieetin puolivälin kunniaksi tein myös vähän mittauksia. Mitat olivat seuraavat:
vyötärö (napa) 90,5cm, lantio (levein) 102,5cm,  reidet 55+54,5cm, rinnanalus 86cm, alli 28cm
Edellisessä mittauksessa 7.1.2013  puolestaan vyötärö (napa) 93,5cm, lantio (levein kohta) 106cm, reisi 56+55cm, rinnanalus 89,5cm, alli 28,5cm. Jotain on siis tapahtunut, mihin olen ihan tyytyväinen. En kuitenkaan ole vielä saavuttanut Liten loppumittoja, mutta toivon pääseväni niihin SD:n loppuun mennessä jotta voisin SD extrassa päästä edes vähän lähemmäs tavoitepainoani...

perjantai 25. tammikuuta 2013

Huomenna Turku Workoutiin!

Kuva täältä


Huomenna on tiedossa mielenkiintoinen päivä. Turun Logomossa järjestetään Turku Workout -tapahtuma, jonne olen menossa jopa kahden ilmaislipun voimin. Ensimmäisellä pääsen sisään messualueelle, jossa tapaan oman firmansa standilla päivystävän ystäväni. Häneltä saan lipun joka oikeuttaa myös jumppaohjauksiin. Päivän aikana aion käydä kuuntelemassa Fitfarmin luennon, kierrellä messualuetta hyviä tarjouksia etsien ja osallistua BodyJamiin, BodyBalanceen ja SH'Bamiin joita en ole kokeillut koskaan aikaisemmin. Kahvakuulailukin olisi kiinnostanut, mutta tunti oli jo täynnä.

Mietinnässä on vielä se, kuinka järjestän päivän ruokailut. Omat eväät vien tietysti mukana, mutta aikataulusta minulla ei ole aavistustakaan. En myöskään tiedä, kannattaisiko ottaa mukaan vaikka ylimääräinen banaani ja/tai proteiinipatukka, jos vaikka energia loppuu kesken ennen BodyJamia, joka on ohjelmassa viimeisenä.

Mielenkiinnolla odotan myös sitä, ilmestyykö paikalle muita superdieettiläisiä. Jos joku siihen osallistuva tämän vielä huomaa, niin tulkaa ihmeessä Fitfarmin pisteelle heti luennon jälkeen!

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Buzzaajia tarvitaan!

Buzzador


Buzzador etsii uusia jäseniä, ja tällä kertaa nimenomaan sellaisia jotka kirjoittavat omaa blogia. Jos sinua kiinnostaa testata erilaisia tuotteita ilmaiseksi - sekä joitakin pienestä lisämaksusta - ja buzzata niistä kavereille ja blogin kautta, niin kannattaa ehdottomasti liittyä mukaan. Itse olen ollut mukana buzzaamassa esimerkiksi Piltti-maitojuomaa, Dove-hiustenhoitoainetta, Purina One -kissanruokaa ja Knorr Fond du Chefiä, eli valkoimaa riittää laidasta laitaan. On myös lukemattomia kampanjoita joihin en ole päässyt mukaan, kannattaa käydä kurkkimassa linkistä mitä kaikkea Buzzadoriin kuuluukaan. Ja jos liityt linkin kautta, saan myös omalle tililleni muutamia pisteitä, jotka toivon mukaan auttavat minua pääsemään mukaan seuraaviin kampanjoihin... Kannattaa liittyä!

tiistai 22. tammikuuta 2013

Kuka haluaa kuvia?

Olen ajoittain miettinyt, että blogini voisi olla hauskempi jos siinä olisi enemmän kuvia. Monta kertaa olen ollut aikeissa ottaa kuvia esimerkiksi syömistäni annoksista, mutta koska muistan siirtää kuvia kamerasta koneelle harvoin niin niiden julkaisemisen aikaan ne olisivat jo auttamattomasti vanhentuneita. Tilanteeseen on toivon mukaan tulossa pian muutos, sillä saanen joskus lähiaikoina uuden työpuhelimen joka on (tietenkin) moderni älypuhelin. Tavoitteena olisi, että saisin räpsittyä sillä valokuvia ja siirrettyä ne bloggeriin nykyistä helpommin ja suhteellisen nopealla viiveellä.

Ketä kiinnostaa vai kiinnostaako ketään?

Matka tavoitefarkkuihin, osa 2

Joulukuun lopussa julkaisin jutun tavoitefarkuista. Eilen ajattelin testata, miltä farkut vaikuttavat kahden superdieettiviikon jälkeen. Tavoitefarkut nro 1 (eli koon 42 magic-farkut) olivat jalassa jo aika mukavat. Vatsa tosin tursuaa vielä vähän vyötärönauhan yli, mutta voisin ajatella jo käyttäväni housuja jonkun löysän paidan kanssa. Vielä en kuitenkaan uskaltanut ottaa niitä käyttöön, sillä pelkään että töissä istuessa ne saattaisivat alkaa päivän mittaan puristamaan. Tässä kuvamateriaalia ko. housuista.


Tässä vertailun vuoksi joulukuun lopussa otettu kuva. Kovin suurta muutosta ei kuvassa näe, mutta farkut tuntuvat todella paljon paremmilta kuin tuolloin.


Sitten niihin toisiin housuihin. Yllätys yllätys, jopa tavoitefarkut nr 2 (eli tuumakokoa 30) menivät kiinni, mutta ensinnäkin ne puristavat todella pahasti ja toiseksi vatsa tursuaa housunkauluksen yli aivan kammottavalla tavalla kuten kuvistakin huomaa.



En siis voisi edes kuvitellakaan käyttäväni noita 2-tavoitefarkkuja vielä lähiaikoina, mutta toivottavasti tilanne parantuu SD Extran loppuun mennessä. Kuvasta muuten näkee myös sen, kuinka paljon minulla onkaan löysää nahkaa vatsanseudulla. Vain aika näyttää, saanko sitä koskaan kiinteämmäksi vai jääkö minulle loppuelämäkseni mukava etureppu...

P.S.
Tällä viikolla en ole päässyt vielä lainkaan liikkumaan, sillä flunssa uhkaa. Eilen olin lasten kanssa kotona pikku-a:n flunssan vuoksi, ja jossain vaiheessa päivää alkoi kurkkukipukin. Onneksi sain sen häädettyä ottamalla runsaasti c- ja d-vitamiineja, mutta en silti uskalla vielä tänään jäädä töiden jälkeen kuntosalille. Ehkä huomenna ellei flunssa iske?

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Toka viikko ja eka viikko

Superdieettiä on nyt takana kaksi viikkoa ja työelämää yksi, molemmat menivät mukavasti. Kesken viikon tuli kuitenkin ilmi, että pomo oli vahingossa laittanut perehdytykseni ajan (eli kaksi ensimmäistä viikkoa) työvuoroiksi klo 8-16. Minähän tulen tekemään 6 tunnin työpäiviä, ja menee kuulemma palkanmaksun kanssa ongelmalliseksi jos perehdytyksen työpäivät ovatkin 8-tuntisia. Sinänsä ihan iloinen uutinen, jonka ansiosta pääsin perjantaina ensimmäistä kertaa työpaikan salillekin testaamaan EFBW2 (eli extra fat burning workout)-treeniä. Lisäksi minulla on nyt jemmassa 5 liikaa tehtyä tuntia jotka saan joskus lähiaikoina vapaaksi.

SD13:n toisen viikon alkua kuvasi parhaiten sana NÄLKÄ. Onneksi se alkoi jo viikon puolessa välissä hellittää, ja nyt on ollut taas ihan normaali olo. Uskoisin nälän kyllä taas ensi viikolla palaavan, sillä toiselta aterialta jätetään hiilarit (eli riisi/pasta/peruna) pois. Aerobisia treenejä sain tehtyä kolme, lihaskuntoa yhden kotitreenin ja yhden salitreenin. Tänään oli tarkoitus tehdä vielä kotitreeni ja aerobinen, mutta flunssaan sairastuneen pikku-a:n ja oman nuhaisen olon vuoksi en niitä tehnyt. Harkitsen vielä, että kävisinkö kuitenkin tekemässä lumityöt. Pistin jopa miehen tekemään lumityöt.

Jossain vaiheessa ehdin jo hehkuttamaan huippualhaisella vaa'an lukemalla, mutta tänään ja eilen vaaka on näyttänyt enemmän perjantain treenin aiheuttaman lihasjumin vuoksi. Lihakset ovat vieläkin tosi kipeät, vessaan kun menee niin täytyy istua äärimmäisen varovasti koska wc-pöntön istuinrengas sattuu takareisiin. En kuitenkaan stressaa vaa'an lukemasta, sillä mieluummin treenaan lihakset täyteen nestettä jos pystyn sillä ehkäisemään lihasten katoamista dieetin vuoksi. Pääasia, että paino on edes yleisesti ottaen laskusuunnassa.

Jos pääsen huomenna töihin niin menen tekemään EFBW2-treenin uudestaan, mutta saattaa olla että joudun jäämään lasten kanssa kotiin. Mies on nimittäin ollut kotona jo 3 päivää iso-A:n flunssan vuoksi, enkä halua vaatia häntä olemaan kotona myös pikku-a:n takia. Ensi viikolla - vaikka sen ajaksi minulle olisi vielä luvassa perehdytystä - on sinänsäkin "helppo" olla kotona, sillä viime viikolla ehdimme käymään läpi suurimman osan asioista ja tulevalle viikolle olisi luvassa vain hienosäätöä. Pikku-a:lla ei kyllä ole ollut edes kuumetta, vain paha nuha ja yskä. Pikku-a nukkui tänään normaalista poiketen puolentoista tunnin aamupäiväunet ja tunnin valveillaolon jälkeen kahden tunnin iltapäiväunet, eli saatan päästä jopa töihinkin jos a on saanut nukuttua flunssaansa pois ja olisi huomenna jo kunnossa...

perjantai 18. tammikuuta 2013

Liebster Blog




Mirzu muisti minua Liebster Blog -tunnustuksella, KIITOS!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä hänen blogiinsa

Kiitos vielä uudestaan, linkki löytyykin ylhäältä

2. Anna tunnustus viidelle blogille, jolla on alle 200 lukijaa ja kerro tunnustuksesta heille jättämällä vaikka viesti kommenttilaatikkoon:
Tämän tunnustuksen kohdalla teen sen mistä en muissa blogeissa tykkää. Tämä on nimittäin jo kiertänyt juuri niissä blogeissa joille tämän voisin antaa eli en jaksa alkaa haastamaan ketään uudelleen.

3. Toivo, että muut laittavat vahingon kiertämään!

Kuka tahansa lukija saa laittaa vahingon kiertämään!


4. Lopuksi listataan viiden sarjoissa satunnaisia asioita:


Dieettejä joita olen elämäni aikana kokeillut
  1. Fitfarmin valmennukset ♥ ♥
  2. Kiloklubi
  3. Painonvartijat
  4. Nutrilett
  5. Sairaaladieetti
Kaikkien aikojen suosikkielokuvani
  1. Kill Bill (vol 1 ja 2)
  2. Romeo & Julia (Se Baz Luhrmanin versio tähtinään Dicaprio ja Clare Danes)
  3. Moulin Rouge (myös Baz Luhrmanin leffa)
  4. Rocky Horror Picture Show
  5. 12 Monkeys
 Artisteja joiden musiikki saa hyvälle tuulelle
  1. Chisu
  2. Erin
  3. Anna Eriksson (varsinkin vanhemmat biisit)
  4. Bon Jovi (tuo mieleen nostalgisia muistoja)
  5. Zen Cafe
Lempiherkkuja
  1. Suklaa (varsinkin Fazerin sininen ja Geisha) ♥
  2. Taffelin perus-poimuperunalastut
  3. Jäätelö
  4. Vaniljamunkki
  5. Dieetin aikana Fastin ProFX Lo-Carb Caramel -proteiinipatukka
Ohjelmat joita katson tv:stä kaikkein mieluiten juuri nyt
  1. Dexter
  2. Olipa kerran
  3. Rillit huurussa
  4. True Blood
  5. Game of Thrones
Vanhat kestosuosikkiohjelmat, joita en enää katso aktiivisesti mutta joiden ääreen meinaan juuttua jos satun oikeaan aikaan tv:n ääreen
  1. Frendit
  2. Frazier
  3. Isänmaan toivot
  4. Täydelliset naiset
  5. South Park
Lastenohjelmia, joita itsekin katson mielelläni
  1. Muumit
  2. Olipa kerran elämä
  3. Nalle Luppakorva
  4. Late lammas
  5. Peppi Pitkätossu (se 70-luvun sarja, paha että omat lapset eivät vielä ole siitä kiinnostuneita)

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kolmantena päivänä...

Lasten päiväkotiura ehti jatkumaan ruhtinaalliset kaksi päivää, ennen kuin iso-A sairastui. Pöpö taisi kyllä tarttua jo viime viikolla kun olimme tutustumassa, sillä tyttö on yskinyt koko viikon. Tänä aamuna hän kuitenkin heräsi kuumeisena. Onneksi minun ei tarvinnut jättää perehdytystäni kesken, vaan mies jäi lasten kanssa kotiin. Minun piti kyllä aamulla kertoa mistä löytyy päiväkodin ja neuvolan numerot (jotta voi pyytää todistusta lapsen sairaudesta työnantajalle ja ilmoittaa päivähoitoon että tyttöjä on turha odottaa hoitoon ainakaan pariin päivään), mitä kannattaa antaa lapsille lounaaksi yms.

Itse olen taas istunut perehdytyksessä koko aamupäivän nälkä vatsassa kurnien. Aamulla kävin tekemässä aamuaerobisen lumitöiden muodossa, ja olin kyllä ajatellut että ehdin syödä aamupalasmoothieni ennen töihin lähtöä mutta enpä ehtinytkään. Söin smoothien siis töissä noin klo 8, mutta jo yhdeksästä lähtien kärsin armotonta nälkää. Vettä hörppimällä sain kuitenkin pidettyä olon jotakuinkin siedettävänä, ja puoli kahdeltatoista pääsin vihdoin lounastauolle. Nyt olo on mukavan kylläinen, mutta veikkaan että tunnin päästä on taas nälkä!

Vaaka on ollut taas todella armollinen, sillä tänään se näytti 71,6kg mikä on 200g vähemmän kuin Liten lopussa marraskuussa. Puolessatoista viikossa olen siis pudottanut jo viisi kiloa! Paino ei edes viime kesän SD:ssä tippunut tätä vauhtia, vaikka tuolloin ruokavaliossa oli hiilareita huomattavasti vähemmän ja liikakiloja paljon enemmän. Fitfarmin metodi siis todellakin toimii omalla kohdallani enkä taaskaan voisi olla tyytyväisempi. Olen yhä varma siitä, että jossain vaiheessa painonpudotus hidastuu ja kilot karisevat maltillisemmin, mutta siihen saakka täytyy vain olla tyytyväinen dieetin helppoudesta vaikka nälkä tosiaan kurniikin lähes koko ajan tällä viikolla. Kaiken lisäksi en ole ottanut edes rasvanpolttajia käyttöön vaikka niitä tähän toisen viikon alkuun suositeltiinkin. Mietitään niitä sitten myöhemmin...

Mutta nyt takaisin töiden pariin :)

tiistai 15. tammikuuta 2013

Nälkä!

En olisi uskonut, että hiilareiden määrän tiputtaminen vaivaisella 10 raakapainogrammalla per (pää)ateria saisi aikaan koko päivän kestävän nälän, mutta niin näyttää tällä kertaa käyneen. En muista, että olisin edellisten valmennusten aikana ollut koko ajan näin nälkäinen. Jostain muistin perukoilta tuli kyllä sellainen ajatus, että töissä ollessa olisi nälkä vaivannut aikaisemminkin, eli tämän viikon näläntunne voi tietysti johtua myös töiden aloituksesta. Se olisi sinänsä kyllä hassua, sillä lasten kanssa kotona ollessa tulee kuitenkin tehtyä paljon enemmän: ulkoilua, lasten kantamista, siivoamista jne. Töissä olen sen sijaan istunut paikallani nämä kaksi päivää, joko katsellen kouluttajan powerpoint-esityksiä tai surffannut omalla koneellani järjestelmiä kerraten yms.

Töiden aloitus on nälkää lukuunottamatta sujunut (ainakin vielä) kaiken puolin kivuttomasti. Lapsetkin tuntuvat viihtyvän mainiosti päiväkodissa. Pikku-a oli tänä aamuna itkenyt pienen hetken kun mies vei tämän hoitoon, mutta lopettanut lähes saman tien. Eilen ei pienelle ollut maistunut ruoka eikä päiväunet, mutta tänään hän oli sekä syönyt että nukkunut. Kumpanakaan päivänä pikku-a ei ole edes kiukutellut hoidossa. Iso-A puolestaan sopeutui paikkaan saman tien, eikä ole malttanut isälleen edes heippaa sanoa hoitoon mennessään. Iltapäivälläkään hän ei millään haluaisi lähteä kotiin. Illatkin ovat ainakin toistaiseksi sujuneet hyvin. Odotin protestointia ja sylipulaa, mutta lapset leikkivät nytkin kiltisti keskenään ja antavat äidin istua hetken koneen ääressä.

Toki oma asenne koneen ääressä istumiseen näyttää ehkä muuttuneen. Nyt on ainakin parin päivän kokemuksella todella mukava leikkiä lasten kanssa se pieni aika mitä kotiintulon ja lasten nukkumaan menon välillä on. Kärsivällisyyttä tuntuu olevan aikaisempaa enemmän, ja lasten seurassa olosta suorastaan nauttii aikaisempaan lähes pakkopullalta tuntuneeseen kotiäidin arkeen verrattuna. Enhän tietysti ole ollut töissä kuin vasta pari päivää, saati sitten oikeasti vielä edes tehnyt mitään, mutta työelämään paluu maistuu oikein mukavalta.

Töihin paluuta varjostaa ainoastaan yksi pieni juttu. Eilen saimme heti ensimmäisen työpäiväni kunniaksi yt-ilmoituksen, eli saa nähdä onko minulla enää työpaikkaakaan parin kuukauden päästä. Nautin kuitenkin työelämästä niin kauan kuin voin vaikka sitten nälkä vatsassa kurnien, tämähän - sekä nälkä että työelämä - voi jäädä lyhyeksikin...

maanantai 14. tammikuuta 2013

Sitten voisi alkaa sen rasvanpolton...

Vaaka näytti aamulla 73kg, eli joulu(kuu)n aikana kertyneet turvotukset ovat nyt aika varmasti hävinneet kropasta. Painoa tippui siis yli 3 kiloa viikon aikana! Nyt alkaakin se haastava osuus, eli saada paino normaalipainon puolelle. En todellakaan usko, että paino tippuu enää tätä vauhtia. Tuleville viikoille toivon tietysti edes jonkinlaista pudotusta, mutta suuria määriä en odota. Lipsua en aio yhtään, vaan yritän päästä mahdollisimman hyviin tuloksiin jäljellä olevien 11 viikon aikana.

Tänään jaksoin jopa nousta aamukuudelta sauvakävelylle, saa nähdä kuinka monena päivänä se onnistuu...

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Todella Toimelias Päivä

Tänään oli viimeinen päivä ennen hoitovapaani loppua. Huomenna lähden töihin 1v8kk tauon jälkeen, ja lapset aloittavat päiväkotiuransa. Tänään valmisteltiin siis sitä. 

Aamupäivällä käytin hyödyksi puulieden lämmön ja valmistin useammankin aterian miehen hoitaessa talon siivoamista eli imuroidessa taloa. Keitin perunat lasten lounaaseen ja ison kattilallisen jauhelihakastiketta huomisen päivällistä varten sekä pakastimeen tuleville päivällisille. Itselleni valmistin kasvissosekeiton sipulista, paprikasta, kesäkurpitsasta, pinaatista ja kukkakaalista ja paistoin sen sekaan broilerinjauhelihaa. Siitä tuli ateria tämän päivän lisäksi kolmeksi päiväksi, lisään vain tarvittavat hiilarit (tänään keitettyä ja muussattua perunaa). Tein myös itselleni neljäksi päiväksi (tämä mukaanlukien) makaroni-jauheliha-sipuli-paprikamössöä ja vielä lihakeiton päivälliseksi muulle perheelle - siitäkin riittää muille ensi viikon ruoaksi.

Tähän väliin kommentti siitä, että olisivathan nuo itselleni tekemät ruoat olleet myös muille sopivia. Pakastimessa on kuitenkin makaronimössöä jo lapsia varten, ja ovatkin syöneet sitä aika usein mutta itse en siihen kyllästy. Siksi tein tällä kertaa muuta perhettä ajatellen tuon jauhelihakastikkeen, tiedän että se maistuu spagetin kanssa lapsille paremmin kuin mainiosti. Kasvissosekeitoista lapset puolestaan eivät erityisemmin välitä, joten oli helpompi tehdä heille ja miehelle iso satsi lihakeittoa josta riittää miehellekin töihin ainakin pariksi päiväksi. Itse kun joudun punnitsemaan omat syömiseni - ja vielä raakapainoina ennen valmistamista - niin on helpompi tehdä esimerkiksi se neljän annoksen satsi ja jakaa se tasan neljään rasiaan jo valmiiksi. Eipä tarvitse stressata omistakaan syömisistä joka päivä.

Mutta takaisin tähän päivään. Kun pikku-a oli mennyt päiväunille, iso-A katsoi muumeja ja me istahdimme miehen kanssa sohvalle Dexterin merkeissä. Sitten poljin 45min crosstrainerilla ja tein kotitreenin, jonka jälkeen oli vuorossa suihku, oma ateria ja keittiön siivousta. Sitä seurasi lasten vaatteiden nimikointia ja päivähoitoreppujen pakkaamista. Lisäksi olen tehnyt itselleni jo huomisen aamupalasmoothienkin valmiiksi jääkaappiin, jotta siihen ei mene aamulla aikaa vaan ehdin käymään sauvakävelyllä ennen töihin menoa. Varasinpa miestä varten tytöille huomiset vaatteetkin jotta hän saisi tytöt vietyä hoitoon ajoissa - mies lähtee töihin myöhemmin kuin minä, ja toivon että kun hän vie lapset päiväkotiin pikku-A suostuisi jäämään sinne vähemmillä itkuilla...

Lasten mentyä nukkumaan ehdin vielä venytellä ja syödä iltapalan, ja nyt on vihdoinkin aika mennä nukkumaan jotta tosiaan jaksan herätä hyvissä ajoin. Ensi viikko tulee olemaan mielenkiintoinen muutos koko perheelle, täältä tullaan työelämä!

lauantai 12. tammikuuta 2013

Tervetuloa uudet lukijat!

Olen ihan unohtanut mainita, että viime päivinä olen saanut uusia lukijoitakin. Tervetuloa kaikille ja toivottavasti saatte blogista jotain hyödyllistä itsellenne ja vinkkejä laihdutukseen sekä elämäntapojen muutokseen :)


Mukavan illan lässähtänyt loppu

Eilen illalla paikallinen hiussalonki järjesti 6 to 6 -tempauksen, jossa luvattiin tehdä ilmaisia väri-leikkauksia iltakuudesta aamukuuteen kunhan vain antaa kampaajalle täysin vapaat kädet. Kuten jo kerroinkin, lähdin paikalle ystäväni kanssa. Olimme kampaamon pihalla noin puoli kuudelta (en vaan mitenkään päässyt aiemmin kun mies pääsi vasta viiden jälkeen töistä), jolloin jono oli jo pitkä. Jäimme kuitenkin jonottamaan, olimmehan varautuneet toppavaattein ja termoskannuin eikä pieni pakkanen haitannut.

Tunnelma oli mukavaa ja kaverin kanssa oli ihana juoruilla kaikesta mahdollisesta. Jossain vaiheessa alkoi tosin tulla kylmä, jolloin aloin kävelemään reippaasti paikallani, nousemaan varpailleni, hyppimään jne. Tämä saikin olon taas lämpimäksi, samoin termoskannussa ollut kuuma tee. Vuorotellen kävimme myös ystäväni kanssa vessatauolla kun kaupat olivat vielä auki. 

Jonossa oli tosiaan paljon porukkaa, ja osa nautti myös vettä väkevämpää. Pitsojakin sinne käytiin hakemassa, ja tuoksu oli huumaava mutta tyydyin syömään välipalaksi proteiinipatukan ja cashew-pähkinät. Iltapalarahkakin oli mukana, mutta säästin sitä siihen kun olen jo sisällä kampaajalla. Jossain vaiheessa alkoi tosin tuntumaan että jono ei etene lainkaan ja heräsi epäilys siitä pääsemmekö lainkaan sisälle. Emme kuitenkaan menettäneet toivoamme, sillä uskoimme siihen että voisimme onnistuakin.

Hieman puolenyön jälkeen, siis jonotettuamme pakkassäässä runsaat kuusi ja puoli tuntia, kampaamon oveen tuli lappu jossa sanottiin että tapahtuma on "loppuunmyyty". Sisälle oli jo otettu niin paljon ihmisiä mitä ehtivät loppuyönä hoitamaan ja muiden kannattaisi lähteä kotiin. Eihän siinä muuta voinut. Tönköin jaloin - nilkoista alaspäin alkoi olla jo vähän tunnoton olo - suuntasimme kaverin kanssa autolleni, vein hänet kotiin ja palasin kotiini itsekin. Kotona sitten söin iltapalarahkan, jonka jälkeen iski aivan järkyttävä vilutus. Onneksi pääsin miehen viereen lämmittelemään ♥

Olen toki pettynyt etten päässyt luultavastikin täydelliseen hiustyylin muutokseen, mutta olihan eilisillassa jotain hyvääkin. Kaveria oli mukava nähdä ja saada itselleen lapsivapaata. En muista koska olisi viimeksi saanut juoruilla noin paljon ilman keskeytyksiä. Lisäksi sain luultavasti poltettua kalorin poikineen, sillä suurimman osan seisaallaan jonottamastani 6,5 tunnista pysyin liikkeessä. Jos en muuta tehnyt, niin askelsin paikallani isompia tai pienempiä askelia - mikä alkaa tuntua tänään varsinkin etureisissä ja pohkeissa. Olen myös ylpeä siitä etten sortunut mihinkään ylimääräiseen syötävään tai juotavaan pitkän - ja kylmän - jonotuksen aikana.

Tänään olo onkin ollut sellainen kuin jos olisin krapulassa. Koko ajan väsyttää eikä mikään kiinnosta. Onneksi saan tätä kirjoittaessani herkutella tämän päivän välipalalla, joka on Fastin tuplasuklaan makuinen Protein Pudding. Toffeenmakuinen on mielestäni liiankin äklömakeaa - toisaalta esim. viinimarjojen kanssa hyvää -, mutta tämä suklaanmakuinen on mielestäni lähes kuin naminamia söisi. Tiedä sitten vaikuttaako makuun se, että vanukas ehti odottaa jääkaapissa jo viisi tuntia suositellun viiden minuutin sijaan...

torstai 10. tammikuuta 2013

Odotettavissa uneton yö?

Eilen joku Facebook-kavereistani linkitti uutisen, että eräs Turkulainen parturikampaamo järjestää tapahtuman jossa tehdään hiusten käsittelyjä maksutta tämän viikon perjantain iltakuudesta lauantain aamukuuteen. Ainut ehto on, että kampaajalle on annettava vapaat kädet. Minulle oli sattumoisin varattu juuri huomiseksi kampaaja klo 18.30 mutta vain hiusten leikkuuseen sillä värjäykseen ei yksinkertaisesti olisi varaa. Mietiskelin kovin että uskaltaisinko perua ajan ja kokeilla jos pääsisin tuonne ilmaiseen käsittelyyn. Kavereiden kannustuksen ansiosta - yllytyshullu kun olen - päätin perua ajan ja odotan nyt innolla huomista iltaa. 

Mies pääsee ikävä kyllä töistä vasta puoli kuudelta, joten taidan viedä lapset työpaikalle tuohon aikaan jolloin voidaan vaihtaa autoja "lennossa". Siten ehdin kampaamolle luultavasti juuri kuudeksi katsomaan, kuinka jono kampaamolle kulkee korttelin ympäri... Ajattelin kuitenkin yrittää, ja otan mukaan jonkun hyvän kirjan, ipodin ja iltapalarahkan Frozzypackissa jottei odottelu olisi ihan niin puuduttavaa jos päädyn sinne jäämään. Ehkä joku energiajuomakin on tarpeen, jotta jaksan ajaa kotiin jos vaikka joudun odottamaan parturin tuoliin pääsyä esimerkiksi jonnekin aamuyölle...

Odotan kuitenkin huomisiltaa enemmän kuin innolla ja toivon pääseväni tempaukseen mukaan. Mikäpä olisi mukavampaa kuin aivan uusi tyyli. Jotain sellaista, jota ei itse osaisi eikä uskaltaisi edes pyytää. Muuttumisleikkiä siis odotellessa ;)

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Hyvästi, turvotus!

Nyt on menossa SD:n kolmas päivä, ja nesteet alkavat varmaan olla poistuneet elimistöstä. Ainakin siis jos voi painosta päätellä. Tänä aamuna vaaka näytti 74,1kg eli 2,2kg vähemmän kuin toissa-aamuna. Jännityksellä odotan mikä tilanne on ensi maanantaina, siinä vaiheessa varmaan näkee viimeistään että mikä on ollut turvotusta ja mikä rasvaa niissä Liten lopun jälkeen kertyneissä vajaassa viidessä kilossa.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että päätinkin osallistua tähän SD:hen Liten sijaan. Pääsen näin kunnolla dieetissä alkuun ennen töihin menoa ja liikuntaankin taas käsiksi. Tällä viikolla olen tehnyt sekä aamuaerobisen (sauvakävelyä) että kotitreenin jo kaksi kertaa eli maanantaina ja tänään. Viikottainen tavoitehan on neljä kumpaakin, eli olen jo puolivälissä. Valittelin eilen kuinka en ehdi sinne sauvakävelylle kun meidän pitää käydä lasten kanssa tutustumassa päiväkotiin joka aamupäivä, mutta sitten ennen nukkumaan menoa tajusin että kysehän on vain siitä mihin aikaan herään.

Tänään minulla olikin herätyskello ajastettuna klo 6.30, mutta heräsin jo 6.20 ja puoli seitsemältä olin ovesta ulkona. Tein reippaan 50 minuutin lenkin ja sitten kolasin pihaa 20 minuuttia. Tulee muuten paljon parempi alku päivälle, kun sen saa alkaa raittiissa ilmassa hyvää musiikkia kuunnellen sen sijaan että jompikumpi lapsista herättää ja sitten saa kuunnella seuraavat hetket kitinää. Iso-A on nimittäin todella huono aamuihminen. Häntä täytyy kohdella todellakin silkkihansikkain, sillä koskaan ei tiedä mikä saa hänet räjähtämään...

Minun on muuten hyvä totutella aikaisiin aamuheräämisiin jo senkin vuoksi, että ensi viikolla olisi tosiaan tarkoitus herätä jo ennen kuutta jotta ehdin käydä lenkillä ennen töihin menoa. Töiden alku sinänsä ei paljoakaan jännitä, mutta pikku-a:n hoidon aloitus kyllä. Iso-A pärjää taatusti, en häntä paljon edes nähnyt kun olimme päiväkodin pihalla leikkimässä.  Pikku-a sen sijaan viihtyi koko eilisen vierailumme ajan tiiviisti sylissäni, samoin tänään siellä pihalla ellei sitten keinunut vauvakeinussa. Ei puhettakaan, että neiti olisi lähtenyt itse tutkimaan paikkoja... Onneksi tällä viikolla on vielä pari päivää aikaa käydä tutustumassa paikkaan. Ja jospa hoitoon jääminen olisi ensi viikolla helpompaa kun mies vie tytöt hoitoon minun ollessani jo töissä...

maanantai 7. tammikuuta 2013

Back in business!

SD13:n ensimmäinen päivä meni paremmin kuin mainiosti yhtä pientä juttua lukuunottamatta. Aamulla pääsin sauvakävelylle, pikku-a:n päiväunien aikana sain tehtyä uuden kotitreenin ja syömisetkin menivät oikein hienosti ilman mitään lipsumisia. Piti kyllä keskittyä siihen, etten ottanut pieniä makupaloja lasten iltapalahedelmistä (appelsiini tuoksui niiin hyvältä kun sitä pilkoin ja viime aikoina olen syönyt viinirypäleen jos toisenkin lapsille niitä antaessani) mutta selvisin siitäkin ansasta.

Se yksi pieni juttu tapahtui noin puolitoista tuntia päivällisen jälkeen. Huomasin nimittäin syöneeni salaatin ilman siihen kuuluneita hiilareita! Ohjeessa on tällä hetkellä riisiä, pastaa tai perunaa molemmille päivän pääaterioista, ja olinkin keittänyt makaronit valmiiksi jo etukäteen tarkoituksena lisätä ne salaatin joukkoon. Jääkaappiinhan ne unohtuivat, enkä tosiaan viitsinyt enää niin pitkän ajan jälkeen niitä syödä.

Mietinkin, että taidan nyt ensimmäisellä viikolla tehdä päivän toiseksi ateriaksi jonkinlaista riisi-tonnikala-kasviskiusausta uunissa, toiselle aterialle on jo tehty makaroni-jauheliha-sipuli-paprikamösöä vielä kolmeksi päiväksi. Salaattia ehdin kyllä syömään sitten, kun hiilarit jätetään pois ainakin toiselta aterialta - olen varma siitä ettei niitä kuulu molempiin aterioihin koko kuuden viikon ajan.

Päivä on muutenkin mennyt mainiosti. Nyt illalla on vaivannut vähän nälkä (ihmettelen suuresti heitä, jotka SD:n foorumilla valittavat etteivät saa mitenkään syötyä kaikkea), mutta hetkeäkään ei ole käynyt mielessä että söisin jotain dieettiin kuulumatonta. Vessassa olen juossut jatkuvasti, ja veikkaan että ainakin osa turvotuksesta on jo huomisaamuna hävinnyt...

Jojon viimeinen pomppu

Tänä aamuna tein Superdieetin virallisen alkupunnituksen ja mittaukset, enkä todellakaan ole tyytyväinen. Paino ja mitat ovat käytännössä samassa, missä ne olivat Liten puolivälimittauksessa eli lokakuun alussa. Paino oli siis tänään 76,3kg, vyötärö navan kohdalta 93,5cm, lantion levein kohta 106cm, reidet 56 ja 55cm, rinnanympärys 89,5cm ja alli 28,5cm. Lisää senttejä on siis tullut Liten lopusta jokapuolelle eikä vain vatsaan.
Onhan tietysti aina vähän epävarmaa että olenko mitannut samasta paikasta kuin viimeksi, mutta tekemistä riittää silti jotta saisin taas vyötärön alle 90 sentin ja lantion alle 100 sentin.

Sitten tuohon otsikon aiheeseen eli jojoon. Koko aikuisikäni olen ollut jojo-laihduttaja. Olen useamman kerran saanut pois enemmän tai vähemmän kiloja, mutta dieetin loputtua sortunut liialliseen herkutteluun ja saanut karistamani kilot korkojen kera takaisin. Toki olen saanut pidettyä painoni kuosissa pitkiäkin aikoja (parhaimmillaan useamman vuoden) mutta jossain vaiheessa paino on aina lähtenyt nousuun kuin huomaamatta.

Vannoin taas Liten jälkeen, että nyt en anna painon nousta. Kuinkas kävikään? Painoni on nyt lähes 5kg enemmän kuin marraskuun puolivälissä. On tietysti helppo syyttää joulua ja joululahjasuklaita, mutta eihän kukaan niitä väkisin suuhuni työntänyt. Itseasiassa jopa ilmoitin sisaruksilleni toivovani suklaata lahjaksi... Superdieetti tulikin siis mahdollisimman hyvään aikaan. Saan pysäytettyä painonnousun ja pääsen toivon mukaan vihdoinkin normaalipainon puolelle. Lisäksi voin prosessoida ajatusta elämäntapojen muutoksesta ainakin tämän 13 viikkoa (kun lasketaan mukaan SD, Extra ja niiden välinen viikko) ilman suurta pelkoa siitä että herkuttelu karkaisi käsistä.

Tiedän, että minun ei koskaan tule olemaan helppoa pitää painoani normaalipainon puolella. Joudun varmastikin loppuelämäni muistuttamaan itseäni herkuttelun vaarallisuudesta ja varomaan ettei syöpöttely karkaa käsistä. Jos elämässä tapahtuu jokin kriisi, niin tiedän lohduttavani itseäni aina ensin ruoalla. Tästä ajatusmallista minun tulisi päästä eroon ja pyrkiä oppimaan liikunnan ilo ja voimaannuttava vaikutus. Tekemistä siis riittää fyysisen dieetin lisäksi myös henkisellä puolella.

Tässä muuten SD13:n aloituskuvat, jotka mies otti minusta tänä aamuna. Päätin vaihtaa kaksiosaisen uimapuvun nyt alusvaatteisiin, sillä se puku alkaa olla vähän reilu ja näkyypä vatsankin pieneneminen näin paremmin...




lauantai 5. tammikuuta 2013

HETI (maanantaina) eikä 14. päivä!

Fitfarmilta tuli viimeinkin vastaus. Sain vaihtaa Liten Superdieettiin, eli mulla alkaa dieettaminen heti maanantaina! Ette uskokaan kuinka innoissani mä olen juuri nyt!

Olemme nyt kyläilemässä anoppilassa, ja täällä on esim. joulusuklaita joka puolella. En aio niistä kieltäytyä ja muutama on jo nassuun mennytkin - en siis vain voi (enkä edes halua voida) itselleni mitään. Maanantaista lähtien on kuitenkin varmasti täysi motivaatio päällä, ja aion todellakin noudattaa dieettiä pilkulleen ja myös tehdä ensimmäisen viikon ajan kotitreeniä. Toinen viikko menee pelkällä aamuaerobisella sillä omien pitkien työpäivieni ja miehen iltavuorojen vuoksi lihaskunnon tekeminen on hankalaa, mutta kolmannella viikolla olisi toiveena jo päästä salille sillä mies voi hakea lapset hoidosta äidin jäädessä töihin ja salille treenaamaan.

SD:n ruokavaliossa ei sinänsä ole mitään uutta, paitsi että koska tällä kertaa olen alle 10kg pudottavien ryhmässä niin alkuun sekä lounas että päivällinen sisältävät hiilareita. Tuntui myös omituiselta, että ennen treeniä otettavan latausjuoman (en vielä tiedä ostanko suositeltua ja aivan järkyttävän makuista Fastin Workout Shockia vai en) lisäksi pitäisi syödä banaania kuten myös treenin jälkeen... Treenijuomaan kelpaavaa glutamiinia minulla onkin kaapissa, samoin palautusjuomaa. Myöskään rasvanpolttajien suhteen en ole tehnyt päätöstä. Viime vuoden SD:n ja Extran aikana en käyttänyt mitään ylimääräistä lisäravinteita, Liten aikana taas käytin kaikkia suositeltuja mutten tiedä oliko niistä apua vai ei. Rahaahan niihin menisi ihan jäätävästi, ja siksi vaaka saattaa (tai ainakin sen pitäisi) kallistua sen puoleen että en niitä osta. Tämä kuukausi menee kuitenkin vielä tiukalla budjetilla, sillä ensimmäisen (puolen kuun) palkan saan vasta kuun viimeinen päivä ja tili on jo nyt lähes tyhjä...

Maanantai-aamuna onkin aika ottaa viralliset Superdieetin aloitusmitat ja punnitus (jotka voivat olla aika kamalia) sekä valokuvat joihin voi muutosta myös verrata. Jutalta oli uutuutena tullut SD:n sivulle tsemppivideo, jossa hän painotti sitä että tuloksia tulee taatusti jos ei lähde itse säätämään vaan noudattaa ohjeita pilkuntarkasti. Itse aion niin tehdä, ja jos sinä lukijani olet juuri SD:tä (tai Liteä) aloittamassa niin suosittelen samaa sinullekin. Älä syö mitään ylimääräistä, ja syö aivan kaikki mitä ohjeissa käsketään. Jos olet vuosikausia syönyt miten sattuu, niin elimistösi ja aineenvaihduntasi on varmasti sekaisin ja vaatii säännöllistä ja tarpeeksi runsasta syömistä ja laadukasta ruokavaliota päästäkseen taas kuntoon. Jos ruokamäärä tuntuu aluksi liian suurelta, älä huoli. Elimistö tottuu siihen kyllä, ja viikkojen edetessä ruoan määrää vähennetään joka tapauksessa.

Tsemppiä siis sekä minulle että sinulle joka olet omaa dieettiäsi aloittamassa. Itse lupaan, että saavutan tavoitepainoni viimeistään SD Extran aikana ellen jopa Superdieetin loppuun mennessä!

perjantai 4. tammikuuta 2013

Voihan ähky ja huono olo!

Meni sitten tämä ilta ihan plörinäksi painonhallinnan kannalta. Koko päivän onnistuin pysymään ruodussa, mutta sitten mies toi iltapalaksi lihapiirakoita joita söimme nakkien kera. Jälkkäriksi mies otti "leikillään" kaapista Toblerone-pötkön. Minä tietysti olin saman tien taivuteltu, ja suklaa avattiin tarkoituksena syödä vain vähäsen. Telkkarin ääressä suklaa kuluikin niin hyvin, että 400g oli pian syöty. Ja mies sanoi ottaneensa itse kaksi (2) palaa! Minä siis vedin napaani lähestulkoon sen koko 400g yksin! 

Nyt olo on kyllä sen mukainen että suklaata on syöty ihan liikaa, vatsaa pistää ja äklöttää. Jospa mä muistaisin tämän olon seuraavan kerran kun tekee mieli vetää suklaaöverit. Tästä onkin helppo aloittaa dieettaamaan maanantaina. Huomenna ja sunnuntaina "joudun" syömään tavallista kotiruokaa kun menemme appivanhempien luo yökylään. En ole muuten vieläkään saanut Fitfarmilta vastausta että aloitanko maanantaina uuden superdieetin, vai joudunko odottamaan viikon verran Liten alkuun... 

Odottavan aika on (todella) pitkä

Ihan alkuun voisin kehua, että eilen onnistuin taas olemaan herkuitta. Kävin lasten kanssa iltapäivällä sisäleikkipuistossa, ja siellä meinasin sortua ostamaan kahvilasta ihanan munkin joita olen joka kerta kuolannut, mutta enpä ostanutkaan. Illalla söin miehen pitsasta pienenpienen slaissin, mutta muuten syömiset pysyivät todella hyvin kuosissa.

Mutta nyt siihen odottamisen ärsyttävyyteen. Tänä aamuna satuin katsomaan Fitfarmin uuden superdieetin mainoksen, ja aloin miettimään että olisiko SD kuitenkin omalla kohdallani parempi kuin Lite. Joulun herkuttelujen jälkeen paino on 75,2kg eli pudotettavaa olisi kuusi kiloa normaalipainon saavuttamiseksi. Superdieettiähän mainostetaan juuri sillä että sen avulla maksimoidaan rasvanpoltto, ja onhan siinäkin oma ruokavalionsa vähemmän pudottaville. Liten InShape-ryhmän mainos ("kasvata lisää lihasta") ei kuitenkaan ole ehkä omalla kohdallani se tärkein juttu juuri nyt. Laitoinkin heti Fitfarmille sähköpostia jossa kyselin, onnistuisiko minun vielä vaihtaa maksuton valmennus Litestä SD:hen (ja senjälkeiseen SD Extraan). Vastausta ei ole vielä kuulunut, enkä millään malttaisi odottaa.

Jos vaihto ei onnistu niin osallistun sitten Liteen ja teen parhaani jotta saisin itseni sen aikana normaalipainoiseksi ja kiinteämmäksi. Jos taas onnistuu, niin Superdieetti alkaa jo ensi maanantaina ja ehdin päästä sen alkuun ennen töihin paluuta. SD ja Extrahan kestävät yhteensä kaksi viikkoa Liteä kauemmin, eli olisi myös enemmän aikaa saada tulosta. Ruokavalio tulisi varmasti olemaan SD:ssä tiukempi kuin Litessä, mutta salitreeniä vaadittaisiin vastaavasti vähemmän.

Kumman tahansa dieetin aloitankin, niin ainakin motivaatio alkaa taas olla kohdallaan! Vielä kun tulisi se vastaus...

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Eroon sokerikoukusta, 2. päivä haastaa mielen...

Ensimmäinen herkuton päivä sujui aikalailla suunnitelman mukaan. Pikku-a:n päiväunien aikana sorruin syömään kolme salmiakkia, mutta muutoin ei tehnyt edes mieli herkkuja. Iltapalalla annoin itselleni luvan syödä perunarieskaa kun muusia sattui olemaan, mutta söin myös vähän raejuustoa proteiiniksi.

Tänään herkkuja tekee mieli enemmän kuin eilen. Pikku-a nukkuu, ja mielessä pyörii vain että tekisi mieli "jotain hyvää". Tällä hetkellä imeskelen salmiakkia, mutta lupaan että kunhan olen taas kolme kappaletta syönyt, niin sitten saa luvan riittää ja yritän päästä himosta eroon purukumilla ja vettä juomalla. Ja onhan kolme pientä salmiakkia huomattavasti vähemmän kuin kolmekymmentä palaa suklaata...

Eilen sain poljettua tunnin crosstraineria, mutta tänään liikunta jää taas väliin. Huomenna taidan kuitenkin yrittää aamulenkille, sillä miehellä on iltavuoro ja hän voi olla lasten kanssa. Päätin aloittaa nyt vuoden alusta liikuntakertojen juoksevan numeroinnin, jotta pystyn vuoden lopussa katsomaan kuinka monta liikuntakertaa olen saanut aikaiseksi. Tavoitteeksi ajattelin asettaa 120 kertaa, jolloin liikuntaa tulisi keskimäärin kolme kertaa viikossa.

Paino oli muuten pudonnut tänään 300g eilisestä, saa nähdä kuinka paljon painokäyrä pomppaa ylöspäin perjantaina vai saanko vielä vähän lisää painoa pois ennen sitä...

tiistai 1. tammikuuta 2013

Eroon sokerikoukusta, päivä 1

Vuoden vaihtumisen kunniaksi on aika päästä eroon sokeri(eli suklaa)koukusta johon juutuin joulukuun aikana. Suklaata tuli syötyä lähes päivittäin, vähän joka välissä päivän aikana. Itse asiassa olin eilen todella ylpeä itsestäni, sillä en syönyt mitään ylimääräistä ennen kuin vasta illalla lasten mentyä nukkumaan. Tuolloin juhlimme miehen kanssa vuoden vaihtumista katsomalla digiboksilta leffaa ja syömällä puoliksi pussillisen sipsejä ja viimeiset joululahjasuklaat.

Herkkukaapissa on kyllä vielä suklaata hurjat 900g eli kahden ison Toblerone-pötkön verran. Uskoisin kuitenkin että en niihin sorru, sillä ne ovat avaamattomia ja aivan ylähyllyllä. Miehellekin olen sanonut, että enää hän ei saa houkutella minua herkuttelemaan. Jospa siis saisin ylimääräiset turvotukset pois ennen Liten alkua, ja Liten aloituslukemiksi jotakin, joka olisi edes vähän lähempänä 70 kuin 80 kiloa...

Saa nähdä minkälaiset vieroitusoireet on tänään luvassa. Aion kuitenkin päihittää ne juomalla paljon vettä, ja mahdollisesti polkemalla jossain vaiheessa crosstraineria kun mies on kuitenkin kotona ja voi vahtia lapsia. Ulos en halua nenääni pistää, sillä ikkunasta näkyy käytännössä luistinrata jonne en aio mennä liukastelemaan...

Niin ja jos en ole sitä muistanut vielä mainita, niin

TOIVOTAN KAIKILLE LUKIJOILLENI AIVAN MAHTAVAA VUOTTA 2013!

Jos elämänmuutos ja painonpudotus on haaveissa, toteuta se NYT äläkä vasta ensi viikolla. Tai no, ensi maanantaina alkaa uusi Superdieetti ja 14.1. Lite, suosittelen liittymään jompaankumpaan! (Olisin itse asiassa halunnut järjestää arvonnan, jonka palkinnoksi joku lukijoistani olisi saanut ilmaisen SD:n, mutta itsellä ei ole hoitovapaabudjetissa sen vertaa ylimääräistä että olisin kustantanut sen itse, ja Fitfarmin vastaus tiedusteluuni oli että [sponssi]"kyselyjä tulee niin paljon, ettemme ole näihin lähteneet"...)