torstai 27. helmikuuta 2014

Hyvää syntymäpäivää minulle!

Rakastan leipomista, mutta ikävä kyllä myös leivonnaisten syömistä - raa'asta taikinasta puhumattakaan. Mies ei sen sijaan syö leivonnaisia minkään vertaa, enkä viitsi lapsiakaan pahemmin lihottaa. Vieraitakin meillä käy harvoin, eli pakastimeen en myöskään raaski paljon leipoa.

Valmis tuotos, idea täältä mutta ei näytä ihan samalta

Koska syitä leipomiseen on niin harvoin, täytyy jokainen käyttää hyödyksi. Siksi leivoin eilen pullaa tämänpäiväisen syntymäpäiväni kunniaksi, työkavereiden iloksi. Enkä edes mitä tahansa pullaa, vaan pähkinäsuklaalevitteellä täytettyä bostonkakun tyyppistä. Koska taikinaa jäi vähän ylikin, leivoin myös muutaman pikkupullan lasten kanssa. Lapset vaivasivat pähkinäsuklaalevitettä omiin pulliinsa, minä tein puusteja. Pakkohan niitä oli maistaa kaksi tuoreeltaan, ja voi että olivat hyviä! Onneksi puusteja tuli yhteensä vain viisi ja lasten pikkupullia kolme, eli niillä ei vielä pääse lihomaan enkä kyllä pystynyt kahta enempää syömäänkään. Turha kuitenkaan valittaa jos tuloksia ei synny, mutta ainakin oli hyvää enkä kyllä tunne minkäänlaista syyllisyyttä tai morkkista. 

Herkuttelusta shoppailuun. Työpaikallani oli eräs kilpailu, jonka palkkioksi sain presentcardin lahjakortteja. Käytin lahjakortit Stadiumiin, KappAhliin ja Vilaan, ja pääsin hyödyntämään ne toissapäivänä. KappAhlista ostin sukkia ja alushousuja, Stadiumista kahdet urheiluliivit ja Vilasta kahdet "juuttihousut" eli Just jute  -farkkulegginsit. Legginsit ovat jalassa todella mukavat, mutta en ole ihan vielä tottunut siihen kuinka vartalonmyötäiset ne ovat. No ehkä niihin tottuu, pitänee yrittää saada niistä kuvia tännekin...

Kun olin päässyt vauhtiin shoppailussa, niin jatkoin sitä vielä omillakin rahoilla. Satuin nimittäin eilen huomaamaan, että Prismassa oli naisten kengät tarjouksessa. Jos vaihtoehtoina on kahdet pitkävartiset saapikkaat, joista toiset maksavat 10e (ovh 59,90) ja toiset 20e (ovh 79,90) eikä millään osaa päättää kummat ostaa, niin eihän siinä voi tehdä muuta kuin ostaa molemmat!

Sain muuten mieheltä kuitenkin synttärilahjan, vaikka oli sovittu että käytän lahjarahat PT-ohjauksiin (ja olen ne jo ostanutkin). Lahja oli ässä-arpa (josta voitin 4e) sekä rasiallinen Leonidaksen suklaita. Lapset innostuivat tietenkin heti jälkimmäisestä ja kyselivät jo aamuvarhain että joko maistettaisiin. Saa siis nähdä mitä noille suklaille tapahtuu, ovat toki sen verran tyyriitä etten viitsi niitä ihan tyystin lapsille syöttää, mutta josko odottaisin niiden syömisen kanssa seuraavaan - tai sitä seuraavaan - herkkupäivään...

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Sipsejä ja jäätelöä!

Eilen ostin ruokakaupasta lehtikaalia, elämäni ensimmäisen kerran. Olen lukenut tästä supervihanneksesta monesti, mutta en ollut törmännyt siihen aikaisemmin. Kotona Google laulamaan että mitä hyvää voisin siitä tehdä. 

Makaronilaatikon lisukkeeksi tein lehtikaalimuhennosta, johon tuli valkosipulia, balsamicoa, suolaa, pippuria ja vähän voita. Pakko sanoa ettei tuosta tullut uutta lempiruokaani, mutta meni se kuitenkin alas. 


Minun oli myös pakko testata paljon puhuttuja lehtikaalisipsejä. Uunipellille siis lehtikaalia, joiden päälle sumutin rypsiöljyä ja ripottelin suolaa. Alle 10 minuutissa sipsit olivat valmiita. 


Nämä olivat hyviä ja jäin niihin ihan koukkuun, mutta onneksi tein vain vähäsen sillä kukaan muu perheestäni ei niistä tykännyt. Eiväthän nämä oikeiden sipsien vertaisia ole, mutta oikein hyvä korvike napostelunnälkään. 

Kuten otsikkokin kertoo, söin tänään myös jäätelöä, tai ainakin "jäätelöä". 


Tein iltapalarahkan jo hyvissä ajoin ja pistin pakastimeen. Välillä sekoitin tasaiseksi, mutta olisin voinut tehdä niin useamminkin ja pitää rahkaa pakastimessa vähän lyhyemmän aikaa. Lopputulos oli nimittäin todella hyvää, mutta iltapala-aikaan jäätelö oli niin kovaa että sen syömisessä meni kauan kun en viitsinyt sulattaa sitä mikrossa. 

Tällainen herkkupäivä siis tänään, mitäs huomenna söisi?

lauantai 22. helmikuuta 2014

Iltojeni ilo

Tonnikalasalaatin lisäksi asia johon en kyllästy on iltapalarahka. Viime aikoina olen tosin keksinyt pari tapaa, jolla sen on saanut entistäkin paremmaksi. Yksi on se, etten ole enää sulattanut marjoja mikrossa kuten aiemmin, vaan olen ottanut ne lautaselle sulamaan vajaa tunti ennen iltapalaa. Ruoka-aikaan marjat ovat yleensä vielä tosi kylmiä ja maistuvat jotenkin tuoreemmilta kuin täysin sulaneet marjat. Toinen hyvä keksintö on ollut vaniljaesanssi johon olen ihan koukussa. Tilkka sitä rahkan joukkoon ja kohmeiset marjat saavat iltapalan maistumaan siltä kuin söisin jäätelöä. 



Välillä olen kuitenkin testannut myös muita iltapalavaihtoehtoja. Jos minun tekee mieli suolaista, teen kinkku-juustomunakkaan (yksi kokonainen muna sekä valkuaisia, kinkkua ja juustoa sekä tietysti suolaa). Muutaman kerran olen tehnyt seuraavaa:


10g kauraryynejä
20g proteiinijauhoa
1 kokonainen muna
2 valkuaista
Kanelia
Suolaa
100g omenaa (tai vaikka mustikoita)

Turvota kauraryynejä vedessä (n. 1dl). Vatkaa munat ja lisää joukkoon muut aineet, kaada vuokaan ja viipaloi päälle omena (tai marjat). Paista uunissa noin vartti 200 asteessa. 

Pari ensimmäistä kertaa kun tein tuota "omenapiirakkaa", se oli taivaallisen hyvää. Tänään tein sitä taas monen viikon tauon jälkeen, mutta tällä kertaa jokin tökki. Sain syötyä muutaman suupalan ennen kuin oli pakko lopettaa. Minua yökötti pelkkä ajatuskin että olisin syönyt annoksen loppuun. En ymmärrä miksi tuo ei maistunut enää lainkaan, kun se oli viimeksi niin hyvää. Olisiko tullut vähän liikaa suolaa, en tiedä. Reseptiä voi siis kokeilla, mutta omalla vastuulla...

Tämäniltaisen kokeilun jälkeen en enää jaksanut tehdä rahkaa, joten join vain annoksen proteiinia. Odotan kuitenkin jo huomista ja normaalia rahkailtapalaani, millaistahan siitä tulisi jos sen tekisi jo aiemmin päivällä ja laittaisi pakastimeen...

maanantai 17. helmikuuta 2014

Puolenvälin kuvat ja mitat

Lauantaina tuli täyteen puoliväli eli 3kk Ms Fitnessin aloituksesta, ja mies otti sen kunniaksi minusta muutoskuvat. Viimeksi kuvia otettiin 10.1., mutta ne taisivat jäädä kokonaan postaamatta tänne blogiin. Tässä siis kuvat ensin marraskuun 15. päivä, sitten tammikuun 10. ja oikeanpuoleisin kuva 15.2.




Marras-tammikuun välillä ei tapahtunut paljonkaan muutosta, mutta tammikuun kuvassa on mukana yhä joulun jälkeistä turvotusta. Viimeisen kuukauden aikana on kuitenkin tapahtunut jotain. Muutos ei välttämättä ole edestä tai takaa otetussa kuvassa kovinkaan selvä, mutta sivulta otetussa kuvassa näkee että vatsa on selvästi litteämpi kuin viimeksi.

Lauantaina otin myös esiin mittanauhan ja katsoin mitä se näyttää. Painohan oli lauantaina 70,6kg eli vielä kolme kiloa enemmän kuin alimmillaan viime huhtikuussa, mutta mitat ovat jo aika lähellä. Ne näkyvät tietysti tuolla omalla sivullaan, mutta tässä mitat pienimmilläni eli 19.4.2013:
vyötärö (napa) 83,5cm, vyötärö (kapein) 79cm, lantio (levein) 99cm, reidet 53+53cm, rinnanalus 84cm, allit 28cm+28cm,
Tässä mitat viime lauantaina:
vyötärö (napa) 83,5cm, vyötärö (kapein) 78cm, lantio (levein) 104cm, reidet 56cm, rinnanalus 82cm, allit 29cm
Navan kohdalla ympärysmittani on siis sama kuin tuolloin, mutta kapeimmalta kohdalta ja rinnan alta jopa pienempi. Lantio ja reidet ovat kuitenkin paljon leveämmät, eli ylimääräinen paino on tosiaankin kasaantunut niihin ja tekemistä riittää. Käsivarsiin on molempiin tullut sentti lisää, mutta toivon sen olevan pääasiassa lihasta.
Ms Finessin aloitusmittoihin verrattuna muutosta on kyllä tapahtunut joka puolella paitsi käsivarsissa:
vyötärö (napa) 92cm, vyötärö (kapein) 83,5cm, lantio (levein) 108,5cm, reidet 58cm, rinnanalus 87cm, allit 29cm

Toisaalta tuntuu tyhmältä iloita siitä mitä olen saanut aikaan marraskuun jälkeen, sillä en olisi alun alkaenkaan saanut turvottaa itseäni noihin mittoihin. Toivottavasti en enää koskaan repsahtaisi niin pahasti, että joudun aloittamaan koko homman taas "alusta".
Onneksi tässä on vielä kolme kuukautta aikaa saada tuloksia myös alakroppaan. Ehkä rasva alkaa kadota sieltäkin jos vain saan tehtyä aerobista treeniä samalla tapaa (tai enemmän) kuin viime viikkoina...

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Herkutellaan

Saimme lapset viikonlopuksi yökylään isovanhempiensa luo, ja minulla olikin sopivasti vapaasyöntipäivä. Mies lähti viemään lapsia hoitoon eilen heti aamulla, ja minä hyppäsin crosstraineriin 45 minuutiksi kuluttamaan vähän kaloreita. Crossailun jälkeen söin aamupalaksi todella pitkästä aikaa pari viipaletta ruispalaa voin ja juuston kanssa.


Lisäksi pari klementiiniä. 

Aamupalan jälkeen imuroin talon, pesin vessan ja laitoin itseni valmiiksi kauppareissua varten samalla kun odottelin miestä kotiin. Saatoin myös kaiken tuon ohella tyhjentää viime herkkupäivänä avaamani Toblerone-pötkön...

Kun mies tuli kotiin, lähdimme saman tien kauppaan tekemään ruokaostokset ensi viikoksi. Nyt oli myös hyvä tilaisuus ostaa iso-A:lle synttärilahja, kun kerrankin pääsi ilman lapsia kauppaan eikä tarvinnut pelätä että kotonakaan odottaa avulias kauppakassien purkaja. Harkitsimme hetken että olisimme käyneet syömässä lounaan ravintolassa, mutta päätimme kuitenkin säästää edes vähän rahaa ja pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassamme tehdä kotona lämpimiä voileipiä. 

Maalaisleipäviipaleiden päälle ensin oivariinia ja kinkkua

Sitten tomaattia

Tomaattien päälle valkoisia papuja

Lopuksi paljon juustoraastetta ja uuniin

Valmiit leivät, naminami!
Jälkiruoaksi söimme miehen kanssa rasiallisen suklaakonvehteja. 
Mies söi lisäksi vielä karkkia, jota minun ei tehnyt mieli sillä en tykkää viinikumeista. 

Syöminen ei kuitenkaan loppunut vielä siihen. Saunassa join tölkin karpalolonkeroa, ja sitten katsoimme leffaa kera sipsipussin. 


Myöhemmin söin vielä ihanan vehnäsämpylän juuston ja tuorekurkun kanssa sekä kaksi kappaletta näitä kun mies ei halunnutkaan omaansa...


Minulla ei ole aavistustakaan siitä miten paljon kaloreita tuli päivän aikana syötyä, mutta mikään kovin paha ähky ei ollut missään vaiheessa, ja osan kulutin tänä aamuna kun poljin tunnin crosstrainerilla samalla kun katsoimme elokuvaa miehen kanssa.  Tänä aamuna vaaka näytti 1,5kg enemmän kuin eilen, mutta uskoisin lukeman olevan huomenna taas pienempi. 

Tänään pysyin taas kiltisti ruodussa, eikä tehnyt edes tiukkaa. En edes sortunut kahvipöydän antimiin appivanhempieni luona, kun kävimme miehen kanssa hakemassa lapset kotiin. Olo oli muuten ihan hyvä eikä edes kovin turvonnut, mutta kärsin koko päivän pahoista ilmavaivoista ja närästyksestä. Seuraava vapaasyöntipäivä tulee ehkä otettua hieman hillitymmin, kun menemme parin viikon kuluttua juhlimaan siskonpojan synttäreitä. Sitä odotellessa, tiukasti ruodussa...

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Kaksi iltapalaa

Minun...

Ja miehen...

Omaan munakkaaseeni tuli yksi kokonainen kananmuna ja neljä valkuaista. Keltuaiset otti mies, samalle pannulle neljän muun kananmunansa kanssa. Taatusti herkullista eikä yhtään kaloripitoista... (Lisäksi mies söi pari viipaletta ruisleipää kinkun ja juuston kera)

tiistai 11. helmikuuta 2014

Buzzador-kampanja: Watson

Pääsin Buzzadorin kautta testaamaan Watsonin tv-tikkua ja Watsonin palvelua ylipäätäänkin. Watsonhan on tähän saakka ollut saatavilla vain Anvian laajakaista-asiakkaille, mutta nyt se on laajentunut kenen tahansa ostettavaksi. Watson toimii samalla rekisteröitymisellä sekä televisiossa, tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa (Android ja iOS). Watson on aktivoitavissa omaan tietokoneeseen, tablettiin ja älypuhelimeen pelkällä rekisteröitymisellä, mutta jos palvelun haluaa televisioon niin on tilattava joko iptv-digiboksi tai uusi tv-tikku, jonka mekin saimme. Joihinkin muihin iptv-palveluihin verrattuna Watsonin kautta voi katsoa live-tv:tä kaikkien mainitsemieni laitteiden kautta, mutta vain kiinteän laajakaistan (tai sen wifi-yhteyden) avulla. Toisin sanoen kännykän tai tabletin kautta ei voi katsoa tv-ohjelmia suorana matkapuhelinverkossa, mutta esimerkiksi tallennusten katsominen onnistuu myös 3G- tai 4G-yhteydellä.

TV-tikku ja sen kaukosäädin vielä paketissa

Palvelua suositellaan käytettäväksi vähintään 10M:n nopeudella, mutta ainakin meidän 8M ADSL-yhteydellä kuva näkyy ihan hyvin eikä pätki. Tosin emme ole katsoneet live-tv:tä lainkaan, vaan ainoastaan jo aiemmin lähetettyjä ohjelmia.

Tikku ennen asennusta
Kaukosäädin ja käyttöohje

Sopii hyvin käteen


Mikä Watsonissa on hyvää?
Paras ominaisuus on ehdottomasti peruskanavien kahden viikon tallennusominaisuus. Omassa profiilissa saa valita mitä kanavia tallentaa, mutta minä valitsin kaikki sillä eihän sitä koskaan voi tietää jos tv:stä olisi tullut joku hyvä ohjelma juuri siltä kanavalta jota en ole valinnut tallennettavaksi. Erikseen tallennetut ohjelmat pysyvät palvelussa puoli vuotta, missä ajassa ne luulisi ehtivän katsomaan.

"Silmä" jonka avulla kaukosäätimen signaali saadaan tv-tikkuun

Pidän siitä, että Watsonia voi tosiaan katsoa lähes minkä tahansa laitteen kautta. Sairaana oli mahtavaa käpertyä sänkyyn peiton alle ja katsella ohjelmia puhelimen kautta, samalla kun lapset leikkivät miehen kanssa toisessa huoneessa tai tuijottivat tv:stä lastenohjelmia olohuoneessa.

TV-tikku omalla paikallaan telkkarin HDMI-portissa
Watsoniin on myös saatavilla kanavapaketteja. Valikoima ei ole ihan yhtä laaja kuin joillain muilla palveluntarjoajilla (esim. Viasat puuttuu kokonaan), mutta bonuksena Watson tarjoaa yhden kanavapaketin maksutta - olettaen että sen tajuaa itselleen tilata. Paketin kanavat - National Geographic Channel, Eurosport, MTV, TV5 Monde, Euronews, Showtime ja TV7 - eivät kyllä ole sellaisia joita itse seuraan, mutta kaipa joku niistä tykkää. Mtv Totalin hankkimista olen miettinyt ihan jo senkin takia että siihen kuuluisi mukaan C More Play, mutta koska meillä on kyseinen paketti (ilman Playta) jo kaapelikortilla niin en ole viitsinyt maksaa tuplana.

Aloitusruutu

Mistä en Watsonissa pidä?

Nelonen ja LIV eivät ole mukana kahden viikon automaattisessa tallennuspalvelussa. Näen tulevat ohjelmat ja voin tallentaa niitä, mutta jälkikäteen katsominen ei onnistu jos tallennuksen laittaminen on unohtunut.
Kaukosäätimessä ei ole kelausominaisuutta. Mainoskatkoja voi siis hypätä eteenpäin minuutin kerrallaan - ja puoli minuuttia taaksepäin -, mutta viive on tosi pitkä niin hyppäämisessä kuin vaikka kanavien vaihtamisessakin.
Siitä en myöskään niin pidä, että valitessani jonkun ohjelman jatkuvaan tallennukseen palvelu tallentaa saman ohjelman kaikki jaksot riippumatta siitä kuinka monta kertaa sama jakso tulee uusintana. Onneksi jaksot eivät ole täyttämässä mitään fyysistä kovalevyä, vaan tallennustila on käytännössä rajaton.




Heti tuli ohjelmistopäivitys

Watsonissa on myös aika ajoin jonkinlainen tekninen ongelma, jolloin ohjelma lakkaa kesken kaiken ja ruutuun ilmestyy jopa aivan eri kanavan ohjelma. Tämä tapahtui meillä esimerkiksi yhden CSI:n jakson aikana kun katsoimme sitä ajansiirtoa hyväksi käyttäen (en siis ollut tallentanut sitä erikseen, vaan katsoimme edellisen viikon jaksoa ohjelmaoppaan kautta). Kesken kaiken ruutuun tuli joku muu jenkkisarja ja subtv:n logo, ja vaikka kuinka yritimme aloittaa jaksoa alusta niin sama tapahtui aina. Onneksi jakso oli meillä myös digiboksille tallennettuna ja katsoimme sen sitä kautta loppuun.

Watsoniin kuuluvaa Makuunin leffavuokraamoa emme vielä ole ehtineet testaamaan, sillä meillä ei ole ollut aikaa katsella elokuvia. Ensi viikonloppuna olisi kuitenkin tarkoitus katsoa sieltä leffa tai pari, kun saamme lapset hoitoon.

Itse olen pitänyt Watsonista, ja harkitsenkin että jospa pitäisin sen voimassa jatkossakin. Ilmainen aika meillä on voimassa helmikuun loppuun, mutta mielestäni 10e kuussa ei ole palvelusta liikaa. Joku on ehkä sitä mieltä että samat ohjelmat löytyvät muualtakin netistä, mutta ainakaan ruutu.fi:ssä tai Mtv Katsomossa ei näy kaikkia niitä ohjelmia jotka tulevat Mtv:n tai Nelosen kanavilta. Digiboksi on vain minun käytössäni hyvin harvoin, sillä lasten valveilla ollessa emme katso tv:tä (paitsi lastenohjelmia) ja lasten mentyä nukkumaan katsomme miehen kanssa jotain joka kiinnostaa meitä molempia. Minulla on siis usein digiboksilla katsomatta monta jaksoa Juttaa ja puolen vuoden superdieettejä tai vaikkapa Huippumallia halussa, ja nyt pystyn katsomaan niitä myös kännykän avulla ihan missä tahansa.

Kaiken kaikkiaan olen siis Watsoniin suhteellisen tyytyväinen. Pieniä käytettävyyshaasteita on oikeastaan vain kaukosäätimen toiminnassa - kelausominaisuuden puuttuminen - sekä tallennuksen epäonnistumisena, mutta sekin tapahtui meillä vain kahdessa ohjelmassa aika monesta katsotusta. Kaikille palvelu ei välttämättä sovi, mutta suosittelen testaamaan niin sillähän sen tietää!

Suosittelen myös liittymään mukaan Buzzadoriin, jos haluat testattavaksi lähes mitä tahansa. Viime aikoina Buzzadorin kautta on ollut Watsonin lisäksi kampanjoita esimerkiksi puhdistusaineista, hammasharjoista, ilmanraikastimista ja ostohyvitys-palvelusta, lisää taatusti tulossa...

maanantai 10. helmikuuta 2014

Lähteekö (taas) lipsumaan?

Eilen teimme päivälliseksi palapaistia, keitettyjä perunoita ja kasviksia. Todella herkullista, ja on aina ihanaa kun saa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa. 


Illemmalla leivoin lasten kanssa sämpylöitä, tässä iso-A:n tuotokset. 


Tässä kuvassa minun tekemäni pellillinen. 

Vaan mitä tapahtui kahdelle kuvasta puuttuvalle sämpylälle??
Tunnustan, en voinut hillitä itseäni vaan söin ne. 


Minua on viime päivinä vaivannut kamala herkkujen himo. En tiedä johtuuko se siitä kun annoin lauantaina pikkusormeni ravintolassa ja piru meinaa viedä nyt koko käden, vai onko kyseessä alkava flunssa - kurkkukipu vaivaa jo toista päivää - tai kenties menkkojen lähestyminen. Joka tapauksessa olen käynyt koko eilisen ja tämän päivän tahtojen taistelua itseni kanssa. Eilen siis sorruin illalla noihin sämpylöihin (söin itse asiassa vielä kolmannenkin ennen nukkumaan menoa), mutta tänään pysyin kovana.

Tosin sortuminen ei ollut tänäänkään kaukana. Kun olin vienyt lapset aamupäivällä hoitoon, olisin normaalisti mennyt tekemään salitreenin ennen töiden alkua. Kurkkukivun vuoksi en uskaltautunut salille vaan menin joksikin aikaa kotiin löhöämään sohvalla ja katsomaan tv:tä. Kotimatkalla oli todella lähellä etten kiertänyt lähikaupan kautta ja hakenut sipsipussia. Oloni oli tosi ahdistunut, väsynyt ja kettuuntunut kaikkeen, ja jotenkin ajatukset ajautuivat tutuille urille siitä kuinka herkut voisivat helpottaa oloani. Onneksi en kuunnellut sisäistä, herkkuja vaativaa ääntäni, vaan tulin suorinta tietä kotiin ja tein itselleni ruoan. Herkkukaapissa olisi tietysti ollut karkkia ja pakastimessa eskimo-puikkoja, mutta niitä minun ei oikeastaan tehnyt edes mieli. Pääsinkin ruoan jälkeen herkkujen himostani eroon juomalla jälkiruoaksi lasillisen light colaa. Loppupäivä meni jo helpommin, eivätkä väsymys ja ahdistus muutenkaan enää vaivanneet.

Minun pitää vain opetella jatkossakin tätä, että en sorru heti kun alkaa tehdä mieli herkkuja. Tänään onnistuin, lupaan onnistua huomennakin!

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Ravintolassa

Eilen kävin iltapäivällä työpaikan salilla tekemässä jalkatreenin, jonka jälkeen poljin kuntopyörällä 25min intervallitreeninä. Sykemittari näytti kalorinkulutukseksi yli 900kcal, eli sain hyvällä omatunnolla mennä kaverin kanssa ravintolaan.

Alkupaloja emme ottaneet, mutta tarjoilija toi pöytään nachoja. Söin niitä oikein mielelläni, samoin tilasin 12cl punaviiniä.

Pääruoaksi söin cajun-kanaa ranskanperunoiden ja coleslawn kanssa. Ei todellakaan dieetin mukaista, mutta NAM!


Alunperin en ollut ajatellut ottaa jälkiruokaa, mutta sorruin sitten kuitenkin pähkinäsuklaakakkuun ja jäätelöön. Käyn kuitenkin harvoin ravintolassa, ja juuri eilen meitä muistutettiin Ms. Fitnessin FB-foorumilla että elämässä kannattaa noudattaa 90/10 -periaatetta. Eli jos syö 90-prosenttisesti ohjeiden mukaan, niin 10 prosenttia voi olla jotain muuta. Jos syö 6 ateriaa 7 päivänä viikossa, niin viikon aikana olisi neljä ateriaa jotka voisi ottaa rennommin - kunhan se ei, BodyCampin Markku Metsälän sanoja lainaten, "tarkoita, että vedät automaattisesti kaksi perhepitsaa, juot litran voisulaa ja käyt uimassa suklaajärvessä".

Ravintolasta suuntasimme ystäväni kanssa sinne teatterille ja katsoimme Rocky Horror Shown, joka oli aivan mahtava. Osaan lähes kaikki laulut ulkoa alkuperäisversiona, mutta se ei haitannut teatterinautintoa sillä suomenkielinenkin toteutus oli oikein mainio. Voisin hyvinkin käydä katsomassa näytelmän uudestaankin, mutta ei taida olla varaa keväällä tulossa olevan Lontoon reissun ja ostamieni PT-tuntien vuoksi.

Tänään on muuten ollut todella paha syömishimo. Koko ajan tekisi mieli napostella jotakin, mutta olen yrittänyt hillitä itseni. En tiedä johtuuko herkkujen himo eilisestä ravintolassa käynnistä vai kenties hormoneista, mutta aion pysyä ruodussa ensi lauantaihin saakka jolloin voin taas syödä vapaammin...

lauantai 8. helmikuuta 2014

Uusi ohjelma

Ihan alkuun. Päätin poistaa tuosta sivun reunasta painotickerin ja painokäyrän, kun ne tuntuvat nykyään jokseenkin turhilta. Varsinkin, kun se painokäyrä ei enää näyttänyt yli kaksi vuotta vanhoja tuloksia.

Eilen päivittyi Ms Fitnessin ohjelma ihan oikeasti. Kaikille meille, joilla oli viimeiset 4 viikkoa ruokavaliossa 1450 kcal, tuli seuraaviksi viikoiksi 1700 kcal. Iso lisäyshän se ei ole, ja syömisissä huomaa siinä että saan aamupuuron joukkoon marjoja, lounaalle (taas) leipää ja päivälliselle appelsiinin sijaan banaanin. Lisäksi iltapalalle tuli normaalin marjarahkan vaihtoehdoksi myös kinkku-juustomunakas. Mukavaa vaihtelua, ja vapaasyöntipäivä pysyy yhä voimassa parin viikon välein. Aloitan uuden ohjelman maanantaina, sillä minulla on vielä pari appelsiinia jäljellä...

Sain myös uuden saliohjelman, mutta en tiedä milloin ottaisin sen käyttöön sillä viimeisimmän ohjelman mukaan olen treenannut vasta viikon. Kakkosohjelman aikanahan sairastin kaksi viikkoa, ja nyt kolmannen ohjelman aikana oli se vatsatauti, mikä on aiheuttanut jäämisen ohjelmassa jälkeen. Taidan kysyä asiasta ensi viikolla, sillä BC:n "pojat" ovat tulossa vetämään treenejä Turkuun. Jos saan ohjeeksi siirtyä uuteen ohjelmaan, niin teen sen ja säästän tämän edellisen ohjelman Ms fitnessin jälkeiseen aikaan. Eiväthän salitreenit todellakaan pääty tämän puolivuotisen loppuun, mutta minulla ei luultavasti ole varaa ostaa saliohjelmia mistään muualtakaan.

Aikku muuten kommentoi aiempaan postaukseeni suunnilleen siten, että jokainen ruokavalion ulkopuolinen herkku (tai muu syöminen) on turhaa ja haitaksi projektille. Ihan totta, mutta haitallisuus riippuu toisaalta vähän myös omista tavoitteista. Minullahan ei suoraan sanottuna edes ole mitään kunnon tavoitetta. En kaipaa fitness-vartaloa enkä mitään tiettyä vaa'an lukemaa, haluan vain näyttää hyvältä ja tuntea oloni mukavaksi kivoissa vaatteissa. Olen aiemminkin kirjoittanut että haluan tietysti noudattaa annettuja ohjeita parhaani mukaan, mutta haluan myös joustaa tarpeen mukaan - kunhan en vedä hommaa överiksi niin kuin joskus aiemmin vaan pidän joustamiset kohtuudessa...Ei siis herkkupäiviä joka viikko - saati joka päivä -, mutta yksi runebergin torttu tai ravintolapäivällinen silloin tällöin voi olla ihan vaan hyväksi loppuelämän rutiinien ja rentouden opettelussa. 

Tänään menen siis ystävän kanssa ravintolaan ennen Rocky Horror Showta Turun kaupunginteatterissa, jälkiruokaa en ajatellut ottaa, mutta pääruoaksi syön mitä huvittaa...

torstai 6. helmikuuta 2014

Viikonloppua odotellessa

BC:ltä oli tullut Ms Fitnessin FB-sivulla tieto, että ne 1700kcal ohjelmat jotka ovat meidän joidenkin profiileihin tulleet, olisivat ne virheelliset ja ilmeisesti vaihtuneet vasta äskettäin kun valmistelevat seuraavia ohjelmapäivityksiä. Oli miten oli, niin yhäkin ärsyttää tuollainen säätö.

Tämä päivä ei muutenkaan ollut paras mahdollinen. Lapset kiukuttelivat hoitoon lähdettäessä - pukeminen on varsinkin iso-A:lle niin kovin haastavaa -, unohdin puhelimen kotiin, pyöräilijä ajoi risteyksessä päin punaisia melkein autoni alle, ja kun töiden jälkeen tein salilla rinta-olkapää-ojentajatreenin niin mehut olivat aika välissä. En saanut tehtyä liikkeitä läheskään samoilla painoilla kuin viimeksi, mutta ehkä seuraavalla kerralla olisi paremmat tulokset...

En malta odottaa viikonloppua, sillä olen lauantaina menossa Turun kaupunginteatteriin katsomaan Rocky Horror Shown ja sitä ennen syömään (jotain dieettiin sopivaa) päivällistä, kunhan käyn ensin työpaikalla tekemässä salitreenin. Vaikka ei ole kyse pitemmästä vapaa-ajasta, niin on silti ihana irroittautua edes hetkeksi ainasesta töiden ja lastenhoidon oravanpyörästä...

Mur

Joku Ms Fitness -ryhmässäni huomasi eilen, että hänelle oli ilmestynyt uusi ruokavalio. Kun hän ihmetteli FB-ryhmässä minkä vuoksi kalorimäärää on nostettu 1450kcal --> 1700kcal, hän sai vastaukseksi että alunperin viime päivityksen yhteydessä tullut niukempi ruokavalio on myöhemmin korjattu tuohon isompaan. Asiasta kiinnostuneena kävin vilkaisemassa omaakin ohjelmaani, ja vaikka julkaisupäivämäärä on sama josta ohjelmani kuukausi sitten tulostin, niin minullakin on muuttunut voimaan 1700kcal ruokavalio.
Yritin kysellä asiasta FB-ryhmässä, mutta kukaan ei ole vastannut siihen että milloin tuo kalorimäärän korjaus on tehty. Oli milloin oli, niin meille asianosaisille ei kuitenkaan ole ilmoitettu mitään, ja kuka oikeasti käy joka päivä katsomassa että onkohan ruokaohjelmani muuttunut kun julkaisupäivämäärä on aina sama. Ohjeeksi tuli vain syödä nyt tätä 1450kcal, kunnes uusi päivitys tulee lähipäivinä.

Minua alkoi ärsyttämään koko homma ihan valtavasti. Meille on monta kertaa FB-ryhmässämme sanottu kuinka meidän pitää luottaa heihin ketkä ohjelmamme tekevät ja että ne ovat varmasti oikein. Kuinka voin siis koko loppuvalmennuksen aikana luottaa siihen että kaikki menee niinkuin pitäisi, jos joku päivitys tuleekin siis kuukauden aiemmin kuin pitäisi, ja ruokavaliota muutetaan kesken kaiken ilmoittamatta siitä mitään? Meneekö loppuvalmennus ihan sekaisin, jos ohjelmat olisi suunniteltu sen mukaan että kalorit vähenevät pikkuhiljaa 1950 --> 1700 --> 1450 -->?, ja yksi vaihe jääkin kokonaan väliin? Ei ihme että tulosta on alkanut tulla, kun kalorimäärä laski  niin paljon, mutta ehtiikö kroppa mennä säästöliekille jos nyt vedetään koko loppuvalmennus tällä pienellä kalorimäärällä?

Onneksi on sentään vapaasyöntipäivät kahden viikon välein. Minulla tulee kyllä nyt taukoa edelliseen kolme viikkoa sillä en halua herkutella tänä viikonloppuna, kun saamme lapset viikon päästä isovanhempiensa luo yökylään. Tuolloin on taatusti tiedossa kaikkea hyvää syömistä leffateatterissa, ravintolassa ja kotona. No, eilen tosiaan vähän joustin kun söin sen runebergintortun, mutta ei se taida paljon tuloksia haitata.

Nyt olisi tärkeintä päästä irti tästä ärsytyksestä ja odottaa rauhassa uusia ohjelmia sekä sitä mitä ne tuovat tullessaan. Toivottavasti olisivat myös tällä kertaa oikein. Tiedän että ärsytys ja stressi voivat saada koko dieetin menemään mönkään jos niiden vuoksi sorrunkin syömään ylimääräistä, siksi pitää nyt yrittää rauhoittua ja ottaa ihan rennosti...

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Taudista toipuneena

Vatsataudin vuoksi minulta jäi väliin lauantain Ms. Fitness -tapaaminen, mikä harmittaa sillä siellä olisi ollut hyvä treeni ja olisin tavannut muita valmennukseen osallistuvia. Lauantaina oloni ei itse asiassa ollut enää edes kovin sairas, mutta närästi ja ahdisti kuitenkin vielä sen verran että katsoin parhaaksi pysyä kotona. Pystyin onneksi syömään normaalin ruokavalion mukaan. 

Lauantain päivällinen eli uunilohta, perunoita, porkkanoita ja kukkakaalia kuorrutettuna kevytkermaviiliin tehdyllä tsatsikilla joka on uusi suosikkini ruoan lisukkeena.

Sunnuntaina tein muulle perheelle päivälliseksi perunamuusia ja jauhelihakastiketta, ja muusista heille iltapalaksi perunarieskoja. Itse sorruin syömään lasten rieskojen jämät ja niiden päällä reilusti oivariinia. 

Tällaisia muu perhe söi, itsekin sorruin maistamaan

Painoon pieni pala rieskaa ei vaikuttanut, mutta vatsataudilla oli ehkä osuutensa siihen että vaaka näytti tänä aamuna 71,5kg. Muutenkin olo on viime aikoina ollut hoikempi kuin aikoihin, ja peilikuvakin on näyttänyt taas suhteellisen hyvältä. Varsinkin yläkroppa ja hartiaseutu näyttävät (ainakin treenin aikana) paljon aiempaa kiinteämmiltä ja hartiat jopa hieman leveämmiltä ja pyöreämmiltä kuin ennen, ikävä kyllä en ole saanut otettua valokuvaa jossa muutos myös näkyisi. 

Näkyvämpiä muutoksia odotellessa, tässä todiste siitä että poljen minä aika ajoin kuntopyörääkin, jaloissa oli vaan sen verran vauhtia ettei niitä paljon edes kuvassa näy...


Itse asiassa olen saanut pari aerobistakin jo tälle viikolle kahden salitreenin lisäksi. Eilen poljin tosiaan salin jälkeen 25min kuntopyörää intervallitreeninä, ja tänään ehdin polkemaan kotona crosstrainerilla 35min ennen kuin minun oli aika hakea lapset hoidosta. Runebergin päivän kunniaksi sorruin kyllä syömään runebergin tortun, jollaiset mies toi töistä tullessaan, mutta vastineeksi jätin päivälliseltä hiilarit pois ja iltapalarahkalta soijalesitiinin...