Lapsivapaata viikonloppua odotellessa

Lapset menevät viikonloppuna miehen vanhempien luo yökylään, ja saamme miehen kanssa hieman parisuhdeaikaa. Viimeksi kun lapset olivat hoidossa, noudatin superdieettiä pilkulleen. Tällä kertaa aion vähän joustaa ruokavaliossa. Emme ole vielä päättäneet että menemmekö johonkin ravintolaan vai noudammeko ruokaa kotiin, mutta joka tapauksessa aiomme syödä jotain hyvää, löhötä telkkarin ääressä ja nukkua hyvin. 

Paino on taas jämähtänyt, eli tankkaus viikonloppuna voi olla ihan hyväkin idea. Osittain jämähtämiseen voi vaikuttaa se, että kroppa ei ole voinut kovin hyvin. Viime viikon alussahan minua vaivasi iskias, ja kun se helpotti niin iski rintarangan jumitus. Jouduin käymään lauantaina miehen kyydillä lääkärissä hakemassa relaksanttipiikin, mutta sekään ei heti auttanut. Vasta eilen, nappailtuani neljän päivän ajan kahta eri relaksanttia ja tulehduskipulääkettä, rintakehään ei sattunut ihan koko ajan. Tänään ei onneksi ole sattunut enää yhtään. 

Sinänsä en antanut rintakivun haitata, vaan pystyin maanantaina käymään lenkillä normaalisti ja tekemään salitreenin. Ainut liike mikä piti jättää väliin, oli punnerrukset. Eilen nekin onnistuivat, ainakin töiden ohessa pöytää vasten. Tänään kävin myös lenkillä lasten tanssitunnin aikana, ja sain juostua hyvällä tahdilla jo puoli tuntia putkeen. Ainut ongelma relaksanttikuurissa on ollut toisen lääkkeen sivuvaikutuksena tullut suun kuivuminen. Töissä on ollut lievästi sanottuna haastavaa puhua asiakkaiden kanssa puhelimessa, kun kieli takertuu koko ajan suun pohjalle tai kitalakeen... Onneksi voinen pian lopettaa noiden lääkkeiden syönnin, niin sivuvaikutuskin katoaa varmaan pian.