Lasten aiheuttamia haasteita

Ruokailu voi olla hieman haastavaa, kun syömistä ovat haittaamassa kaksi pientä tyttöä. Yleensä pikku-a hermostuu juuri sopivasti aina kun on ruoka-aika, mikä ei ole ongelma silloin kun mies on kotona. Silloin voi aina vuorotella pikkuneidin syliä. Mutta kun M on töissä, niin homma hankaloituu. Olenkin ottanut tavaksi pilkkoa ruokani sopiviin annospaloihin jo valmiiksi, jotta syöminen onnistuu helposti yhdelläkin kädellä. Lisäksi iso-a syö jo samaa ruokaa kuin minä, joten voimme syödä yhdessä mikä helpottaa oman ruokailuni ajoittamista sekä antaa A:lle hyvää esimerkkiä ruokailusta. A suostuu myös syömään parhaiten itse juuri silloin jos syön hänen seuranaan. Tosin tuo hyvän esimerkin antaminen on hieman kyseenalaista kun ottaa huomioon että joudun ahmimaan ruokani salamannopeasti jotta ehtisin syödä ennen kuin pikku-a hermostuu.

Joskus käy myös niin, että en ehdi tekemään lounasta etukäteen, jolloin syötän A:lle purkkiruokaa (mitäköhän sitten teen kun ei enää suostu niitä syömään...?) ja syön oman "lounaani" sitten kun A on nukkumassa. Tällöin lounaani koostuu useimmiten jostain ei niin lounasmaisesta kuten esim. muroista. Mikä johtaa siihen, että koko A:n päiväuniajan tungen sitten napaani kaikkea mahdollista koska murot (tai mitä olenkaan syönyt) eivät ole vieneet nälkää kunnolla pois.

Ei siis ihme että paino oli tänään 104,4kg, eihän se syömällä tipu...

Jospa aloittaisin blogin...

Kävin taas vaa'alla enkä tykännyt lukemasta yhtään. 103,9kg kamaluutta. Onhan tuo lukema toisaalta pienempi kuin moneen kuukauteen, mutta silti aivan liikaa. Vielä kuusi vuotta sitten painoin alle 70kg ja jostain kumman syystä yritin saada vielä muutaman kilon pois. Vähitellen sitä painoa alkoi kuitenkin tulla lisää, ja neljä vuotta sitten paino nousi yli 80 kilon. Pari vuotta sitten painoa alkoikin sitten kertyä entistä nopeammin, ensin 10kg keskenmenon vuoksi kun vaan söin koko ajan, ja sitten raskautumisen takia. Iso-A:n odotusaikana painoa kertyi 16kg josta sain 10kg pois ennen kuin tulin uudestaan raskaaksi. Toisella kertaa lihoin vain 12kg, jotka sain onneksi pois muutamassa viikossa. Enimmillään painoin siis 116kg, kamalaa!

Painonpudotusta ei ainakaan edistä se 100g suklaata jonka äsken söin... Se on kumma miten suklaata tekee mieli silloin jos kaikki ketuttaa, mutta myös silloin kun kaikki on tosi mukavasti ja haluaa palkita itsensä jollain lailla. Aina on siis hyvä aika suklaalle. Mikä ei välttämättä ole kovin hyvä asia näin suklaa-addiktin kannalta.

Jossain vaiheessa aion liittyä Xtravaganzaan ja saada kaikki liikakilot pois. Näin eilen mainoksen xtravaganzan tarjouksesta, jossa saisi liittymisen maksutta ja koko 1. vuoden 49 eurolla kuukaudessa. Jos en vielä imettäisi pikku-a:ta niin liittyisin siihen välittömästi! Mutta ikävä kyllä 'a' on vasta 3,5kk vanha eli imetys voi jatkua vielä monen monta kuukautta.