Appivanhempieni luona oli suklaata esillä, ja söin jonkin verran fazerinoja, mutta joululahjaksi saimme miehen kanssa "vain" yhden geisha-rasian sekä pari rasiaa budapesteja joista en onneksi tykkää. Teimmekin siis miehen kanssa sellaisen jaon, että minä söin geishat jouluaaton ja joulupäivän aikana ja mies syö budapestit - johon menee luultavasti monta kuukautta miehen syömistottumukset tuntien. Lisäksi sain lahjaksi tuubihuivin ja toivomani hiirimaton lasten kuvalla, muut lahjat olivatkin lapsille.
Lasten lahjojen avaamista oli kyllä ihana seurata. Varsinkin iso-A on aina ollut äärettömän ilahtunut kaikista saamistaan lahjoista, eikä nytkään tullut poikkeusta. Paras reaktio oli hänen avatessaan pikku-a:n kanssa yhteiseksi saamaansa prinsessalinnaa: tyttö huusi täysiä "En voi uskoa" ja alkoi hyppimään paikallaan. Muutenkin iso-A:n lahjat voisi kiteyttää yhteen sanaan, prinsessa. Koruja, prinsessa-barbie, prinsessa-palapelejä ja -puuhakirja. Pikku-a puolestaan sai uuden vauvanuken ja sille vaunut sekä myös pari palapeliä ja vaatteita. Kumpikaan tytöistä ei muuten uskaltanut joulupukin syliin, pikku-a ei halunnut edes hakea pukilta lahjoja vaan äidin piti ottaa ne vastaan...
Joulun jälkeen palasin ruokavalioon jo tapaninpäivänä. Tosin sain appivanhemmiltani mukaan graavilohta, joka onneksi sopii ruokavalioon:
Lohta ei tietysti pitäisi syödä joka päivä, mutta eipä sitä paljon ollutkaan ja tänään söin viimeiset.
Tässä pari muuta loppuviikon ateriaa:
Joulun jälkeen oli ihana palata takaisin ruokavalioon, mutta kun eilen
jouduin hakemaan lääkäriltä sairauslomaa kurkkukivun ja yskän vuoksi
(ääni ei olisi kestänyt koko päivän puhumista töissä) ja lähdin
katselemaan alennusmyyntejä, niin sorruin sitten sipseihin ja jäätelöön. Tekosyynä oli kurkkukipu ja se, että "kun nyt on muutenkin syönyt kaikenlaista niin kai sitä voisi vielä tänään herkutella". Eli tuo perinteinen tekosyy, joka on saanut sortumaan monta kertaa ennenkin.
Nyt olisi kuitenkin tarkoitus noudattaa ruokavaliota taas pilkulleen, tosin houkutuksia ja tilaisuuksia sortumiselle sattuu tulevina viikkoina useampia. Uudenvuodenaattona menen lasten kanssa ystäväni järjestämiin kekkereihin, enkä tiedä jaksanko ottaa mukaan omia eväitä. Tarkoitus kuitenkin olisi. Loppiaisviikonloppuna menemme vanhempieni luo (jossa tunnetusti ei ole helppoa syödä omia ruokia isäni valvovan silmän alla) ja sitä seuraavana viikonloppuna laivalle buffet-pöytien ääreen. Vielä en ole päättänyt yritänkö vanhempieni luona pysyä dieetissä, mutta laivalla en ainakaan dieettaa.
Olen muuten yrittänyt miettiä, että miten hyvin tämän yskän pitäisi lähteä ennen kuin uskallan taas salille. Varsinkin illalla yskittää vielä tosi paljon ja kurkkukipukin aina pahenee, mutta päiväsaikaan olo on välillä jo lähes normaali. Viikon salitauko kuitenkin jo tuntuu kropassa, tekisi mieli päästä treenaamaan uudella ohjelmalla...