Kesälomalla vol. 2

Viime viikolla olimme taas kesälomalla. Sateisen sään vuoksi piti siis keksiä jotain muuta tekemistä kuin ulkoilua. Ennen lomaa meillä ei ollut mitään suunnitelmia, vaan ajattelimme katsoa mitä keksimme. Oltiin mietitty laivareissua (TAAS) tai pyrähdystä Ikaalisiin ja Ti-Ti Nallen taloon, mutta ne eivät toteutuneet. Ohjelmaa riitti kuitenkin loppujen lopuksi joka päivälle.

Maanantaina kävin lasten kanssa kylässä ystäväni luona, jossa vietimme mukavan aamupäivän. Tiistaina lapset puolestaan menivät erään iso-A:n hoitokaverin luo leikkimään, sillä aikaa kun kävin itse galileossa ja salilla treenaamassa yläkroppaa PT:n kanssa. Oli muuten sen verran tiukka treeni, että kädet ja varsinkin rintalihakset olivat palautuneet oikeastaan vasta eilen!

Keskiviikkona sain harvinaisen yksinolopäivän, kun mies lähti lasten kanssa käymään vanhempiensa luona. Minulla oli hyvä tekosyy jäädä kotiin, sillä saimme kolme kuutiota polttopuita, jotka kannoin sisään puuvarastoon. Hommassa kului reilut pari tuntia, ja kaloreita kului sykemittarin mukaan 700. Kädet olivat kyllä kipeät jo edellisen päivän PT-treenin vuoksi, mutta kilpailin silti itseni kanssa että kuinka isoja sylillisiä saan kannettua kerralla.

Torstaina vietimme perheen kesken muutaman tunnin Mehukattimaassa eli Hoplopin tyylisessä sisäleikkipuistossa, jonka jälkeen haimme kotiin ruokaa uudesta Turkuun avatusta nepalilaisesta ravintolasta. Tuona päivänä kalorit menivät jonkin verran yli, sillä kookoskanassa, lampaassa ja kasvispalleroissa oli taatusti reilusti energiaa ja tulihan sitä riisiäkin syötyä jonkin verran.

Perjantain suunnitelmiin kysyin lapsilta mielipidettä. Vaihtoehtoina olivat picknik-risteily, leffareissu ja kylpylä. Viimeinen vaihtoehto voitti, ja vietimmekin iltapäivän Caribia-kylpylässä polskutellen. Alkuun kumpikaan lapsista ei olisi halunnut olla altaissa muualla kuin sylissä (kun pikkulastenkin allas suljettiin jonkun kakkavahingon vuoksi), mutta saatuaan selkäänsä kellukkeet lapset rohkaistuivat jo kellumaan itsekin pitäen vain vanhempien kädestä kiinni. Uintia meidän perheessä harrastetaan ihan liian vähän, pitäisi yrittää jatkossa päästä uimaan edes kerran, pari kuussa niin tytötkin tottuisivat veteen ja olisi jotain toivoa uimisen oppimisesta...

Lauantai oli kotipäivä, eli siivouspäivä. Aamupäivällä lapset pääsivät ulos sillä aikaa kun itse siivosin taloa, mutta iltapäivä vietettiin sateen vuoksi neljän seinän sisällä. Liikunnan puute teki selvästi lapset hulluiksi, sillä koko iltapäivä oli ihan järkyttävää riehumista.

Sunnuntaina oli alunperin tarkoitus olla kotona ja ulkoilla omalla kylällä, mutta sää olikin todella synkkä ja vettä sateli vähän väliä, joten päätin viedä lapset elokuviin. Kävimme katsomassa uusimman Risto Räppääjän, joka oli äidin omasta mielestä todella ärsyttävä leffa, mutta lapset tykkäsivät.

Mites lomaviikon liikunnat menivät? Maanantaina ja lauantaina kävin tunnin lenkillä, tiistaina oli se salitreeni PT:n kanssa, keskiviikkona kannoin puita varastoon ja torstaina kävin juoksemassa HIIT-treenin. Perjantaina ja sunnuntaina en liikkunut, ellei perjantaina lasketa liikunnaksi kylpylän uima-altaissa lasten kanssa polskuttelua ja muutamia uintivetoja siellä täällä. Toinen salitreeni ja HIIT jäivät viime viikolla tekemättä, mutta eiköhän viisi liikuntakertaa viikossa ole ihan tarpeeksi!

Ruokailut pysyivät melko hyvin kuosissa, tai siis ainakin jos katsotaan päivän kokonaiskalorimäärää. Ainoastaan torstaina kalorit paukkuivat yli nepalilaisen ruoan vuoksi (ja tuli ehkä syötyä myös suklaata), mutta muuten ei tullut pahemmin herkuteltua. Tosin söin hiilareita lähes joka päivä ohjetta enemmän, ja sen sijaan että olisin karsinut rasvasta tulleita kaloreita, jäi proteiinin määrä alakanttiin. Toisaalta, jos kiloklubia katsoo niin proteiinia oli siltikin joka päivä liikaa sen suositukseen nähden, eli yli 30% päivän makroista. Voiperunoita tuli syötyä lähes joka päivä, koska ne ovat vaan NIIN hyviä ja kohtahan varhaisperunoiden sesonki on jo ohi. Tavallisia perunoita ei muuten tee koskaan mieli, ja ne on todella helppo jättää syömättä, mutta varhaisperunat voin kera ovat jotain mitä en kertakaikkiaan voi vastustaa. Minulla olikin viime viikolla sellainen käytäntö, että keitin niitä kerralla suhteellisen vähän, enkä ottanut niitä lautaselle varsinaisen aterian aikana lainkaan. Ruoan jälkeen, jos perunoita jäi yli, annoin itselleni luvan syödä loput. Eilen esimerkiksi mies ja lapset söivät kaikki, eli minun ei tarvinnut uhrautua...

Lauantain päivällinen, eli porsaan sisäfileetä ja herkkusieniä kerma-mustapekkakastikkeessa sekä kasviksia. Kuvasta puuttuu jokunen varsinaisen aterian jälkeen syöty voiperuna, kun tuhosin kattilan pohjalle jääneet omaan vatsaan...

Posti toi alkuviikosta neljän kilon pussin heraa, lempimaussani double rich chocolade. Minulla oli aiemmin kaapissa neljää eri makua (kilon pusseissa tilattuna), jotka kaikki loppuivat juuri sopivasti uuden pussin saapuessa. Saa nähdä ehdinkö kyllästyä ennen kuin tämä pussi on tyhjä.

Vapaapäivänä

Mies lähti tänään lasten kanssa vanhempiensa luokse yökylään. Tarkoituksena oli, että lapsille riittää tekemistä isovanhempiensa kanssa kun olen joka tapauksessa koko huomisen päivän Helsingin reissulla, ja että menevät sinne jo tänään jotta saan nukkua edes yhden yön ihan rauhassa ilman pelkoa yöherätyksistä. Kuinka tämä päivä on sitten mennyt?

Vaihtoehto 1:

• Siivoan lattioilla lojuvat rojut ja imuroin koko talon
• Vaihdan lakanat kaikista sängyistä
• Pesen neljä koneellista pyykkiä, mukaan lukien lakanat, pyyhkeet ja vaippapyykkiä
• Pesen vessan
• Kannan puut ulkoa puuvarastoon ja kulutan tehokkaasti kaloreita puolentoista tunnin ajan
• Syön dieetin mukaan ilman lipsumisia

Vaihtoehto 2:

• Tavoitteena on tehdä kaikki yllämainittu, mutta löhöänkin koko päivän telkkarin ääressä ja tietokoneella istuen.
• En välitä dieetistä tippaakaan vaan syön kaiken mitä saan käsiini (ja käyn hakemassa kaupasta lisää)

Viime aikaiset elämäntapani huomioon ottaen saattaa jopa yllättää, että vaihtoehto 1 toteutui syömisiä lukuunottamatta. Siivosin, kannoin puut, vaihdoin lakanat ja pesin pyykkiä. Ruokailuista aamupala, lounas ja välipala menivät kyllä dieetin mukaan, mutta saatuani viimein kaikki kotityöt tehtyä mopo karkasi ikäänkuin käsistä. Alkuillasta kävin hakemassa ärrältä paketin, ja samalla 'oli pakko' palkita itseni päivän ahkeroinnista hakemalla kaupasta herkkuja eli suklaata ja juustonaksuja. Kotiin päästyäni olenkin sitten löhönnyt sohvalla, katsonut elokuvaa (Green Hornet) ja herkutellut.

Minulla ei kuitenkaan ole tunnontuskia, sillä kulutin päivällä ihan mukavasti kaloreita ja olen päässyt tällä viikolla jo kahdesti salillekin. Huomenna on lisäksi tiedossa Helsingin reissu ja salitreeni Bodycampin ohjaajan kanssa.

Lopuksi saatte ihailla tämänpäiväistä siivous- ja puunkanto-lookiani:

Treeniä ja valokuvia

Tällä viikolla olen käynyt salilla jo kolmesti.  Huomenna on vuorossa neljäs treeni, ellei sitten orastava kurkkukipuni pahene ennen huomisaamua. Lisäksi tarkoitus olisi päästä lauantaina hyötyliikunnan pariin eli haravoimaan pihalta loputkin viime syksyn lehdet.

Jokin päivä sitten sain jopa aikaiseksi ottaa itsestäni valokuvia salitreenin ohessa...

 

Tänään en ehtinyt kuntoilemaan lainkaan, mutta sain kyllä hyötyliikuntaa kun kokosin aamupäivällä miehen kanssa iso-A:n huoneeseen hyllykön lasten leluja varten ja siivosin iltapäivällä koko talon miehen ollessa lasten kanssa ulkona. Jostain syystä olin koko päivän äärettömän huonolla tuulella, johtuneeko sitten siitä kun päivä ei alkanutkaan treenillä vai olisiko kyseessä pms-oireet. Oli mikä oli, en saanut hillittyä itseäni vaan hermostuin pienimmästäkin vastoinkäymisestä tai lasten kiukuttelusta. Onneksi päivä on nyt lopuillaan ja kohta pääsen nukkumaan.

Syömiset ovat pysyneet kuosissa koko viikon lukuun ottamatta muutamaa salmiakkimerkkaria ja monta lasillista light-colaa. Painokin on palannut kutosella alkaviin lukemiin, mistä olen oikein iloinen. Nyt kun vielä saisi pysyteltyä pari päivää ruodussa niin voisi ottaa sunnuntaina rennosti hyvällä omatunnolla.

Eilinen ruoka eli broileriwokkia, riisiä soijakastikkeen kera sekä kurkkua ja paprikaa

Kolmantena päivänä...

Lasten päiväkotiura ehti jatkumaan ruhtinaalliset kaksi päivää, ennen kuin iso-A sairastui. Pöpö taisi kyllä tarttua jo viime viikolla kun olimme tutustumassa, sillä tyttö on yskinyt koko viikon. Tänä aamuna hän kuitenkin heräsi kuumeisena. Onneksi minun ei tarvinnut jättää perehdytystäni kesken, vaan mies jäi lasten kanssa kotiin. Minun piti kyllä aamulla kertoa mistä löytyy päiväkodin ja neuvolan numerot (jotta voi pyytää todistusta lapsen sairaudesta työnantajalle ja ilmoittaa päivähoitoon että tyttöjä on turha odottaa hoitoon ainakaan pariin päivään), mitä kannattaa antaa lapsille lounaaksi yms.

Itse olen taas istunut perehdytyksessä koko aamupäivän nälkä vatsassa kurnien. Aamulla kävin tekemässä aamuaerobisen lumitöiden muodossa, ja olin kyllä ajatellut että ehdin syödä aamupalasmoothieni ennen töihin lähtöä mutta enpä ehtinytkään. Söin smoothien siis töissä noin klo 8, mutta jo yhdeksästä lähtien kärsin armotonta nälkää. Vettä hörppimällä sain kuitenkin pidettyä olon jotakuinkin siedettävänä, ja puoli kahdeltatoista pääsin vihdoin lounastauolle. Nyt olo on mukavan kylläinen, mutta veikkaan että tunnin päästä on taas nälkä!

Vaaka on ollut taas todella armollinen, sillä tänään se näytti 71,6kg mikä on 200g vähemmän kuin Liten lopussa marraskuussa. Puolessatoista viikossa olen siis pudottanut jo viisi kiloa! Paino ei edes viime kesän SD:ssä tippunut tätä vauhtia, vaikka tuolloin ruokavaliossa oli hiilareita huomattavasti vähemmän ja liikakiloja paljon enemmän. Fitfarmin metodi siis todellakin toimii omalla kohdallani enkä taaskaan voisi olla tyytyväisempi. Olen yhä varma siitä, että jossain vaiheessa painonpudotus hidastuu ja kilot karisevat maltillisemmin, mutta siihen saakka täytyy vain olla tyytyväinen dieetin helppoudesta vaikka nälkä tosiaan kurniikin lähes koko ajan tällä viikolla. Kaiken lisäksi en ole ottanut edes rasvanpolttajia käyttöön vaikka niitä tähän toisen viikon alkuun suositeltiinkin. Mietitään niitä sitten myöhemmin...

Mutta nyt takaisin töiden pariin :)

Mukavan illan lässähtänyt loppu

Eilen illalla paikallinen hiussalonki järjesti 6 to 6 -tempauksen, jossa luvattiin tehdä ilmaisia väri-leikkauksia iltakuudesta aamukuuteen kunhan vain antaa kampaajalle täysin vapaat kädet. Kuten jo kerroinkin, lähdin paikalle ystäväni kanssa. Olimme kampaamon pihalla noin puoli kuudelta (en vaan mitenkään päässyt aiemmin kun mies pääsi vasta viiden jälkeen töistä), jolloin jono oli jo pitkä. Jäimme kuitenkin jonottamaan, olimmehan varautuneet toppavaattein ja termoskannuin eikä pieni pakkanen haitannut.

Tunnelma oli mukavaa ja kaverin kanssa oli ihana juoruilla kaikesta mahdollisesta. Jossain vaiheessa alkoi tosin tulla kylmä, jolloin aloin kävelemään reippaasti paikallani, nousemaan varpailleni, hyppimään jne. Tämä saikin olon taas lämpimäksi, samoin termoskannussa ollut kuuma tee. Vuorotellen kävimme myös ystäväni kanssa vessatauolla kun kaupat olivat vielä auki. 

Jonossa oli tosiaan paljon porukkaa, ja osa nautti myös vettä väkevämpää. Pitsojakin sinne käytiin hakemassa, ja tuoksu oli huumaava mutta tyydyin syömään välipalaksi proteiinipatukan ja cashew-pähkinät. Iltapalarahkakin oli mukana, mutta säästin sitä siihen kun olen jo sisällä kampaajalla. Jossain vaiheessa alkoi tosin tuntumaan että jono ei etene lainkaan ja heräsi epäilys siitä pääsemmekö lainkaan sisälle. Emme kuitenkaan menettäneet toivoamme, sillä uskoimme siihen että voisimme onnistuakin.

Hieman puolenyön jälkeen, siis jonotettuamme pakkassäässä runsaat kuusi ja puoli tuntia, kampaamon oveen tuli lappu jossa sanottiin että tapahtuma on "loppuunmyyty". Sisälle oli jo otettu niin paljon ihmisiä mitä ehtivät loppuyönä hoitamaan ja muiden kannattaisi lähteä kotiin. Eihän siinä muuta voinut. Tönköin jaloin - nilkoista alaspäin alkoi olla jo vähän tunnoton olo - suuntasimme kaverin kanssa autolleni, vein hänet kotiin ja palasin kotiini itsekin. Kotona sitten söin iltapalarahkan, jonka jälkeen iski aivan järkyttävä vilutus. Onneksi pääsin miehen viereen lämmittelemään ♥

Olen toki pettynyt etten päässyt luultavastikin täydelliseen hiustyylin muutokseen, mutta olihan eilisillassa jotain hyvääkin. Kaveria oli mukava nähdä ja saada itselleen lapsivapaata. En muista koska olisi viimeksi saanut juoruilla noin paljon ilman keskeytyksiä. Lisäksi sain luultavasti poltettua kalorin poikineen, sillä suurimman osan seisaallaan jonottamastani 6,5 tunnista pysyin liikkeessä. Jos en muuta tehnyt, niin askelsin paikallani isompia tai pienempiä askelia - mikä alkaa tuntua tänään varsinkin etureisissä ja pohkeissa. Olen myös ylpeä siitä etten sortunut mihinkään ylimääräiseen syötävään tai juotavaan pitkän - ja kylmän - jonotuksen aikana.

Tänään olo onkin ollut sellainen kuin jos olisin krapulassa. Koko ajan väsyttää eikä mikään kiinnosta. Onneksi saan tätä kirjoittaessani herkutella tämän päivän välipalalla, joka on Fastin tuplasuklaan makuinen Protein Pudding. Toffeenmakuinen on mielestäni liiankin äklömakeaa - toisaalta esim. viinimarjojen kanssa hyvää -, mutta tämä suklaanmakuinen on mielestäni lähes kuin naminamia söisi. Tiedä sitten vaikuttaako makuun se, että vanukas ehti odottaa jääkaapissa jo viisi tuntia suositellun viiden minuutin sijaan...

Hyötyliikuntaa tavoitehousuissa

Tänään pääsin taas aamulla sauvakävelylle nauttimaan ihanasta syysilmasta. Tarkoitus oli tehdä myöhemmin kotitreeni, mutta päätinkin käyttää sen ajan hyötyliikunnan parissa pihaa haravoiden. Ihan samanlaista treeniähän siitä ei mitenkään saanut kuin kotitreenistä, mutta tulipa ainakin rutkasti raitista ilmaa ja edes muutama kalori kulutettua niiden parin tunnin aikana jotka ulkona huhkin. Puolet pihasta sain haravoitua, ja luulen että joudun kyllä haravoimaan saman alan vielä uudestaankin sillä puissa on yhä lehtiä...

Mikä teki haravoimisesta ihanaa, oli kerrankin sopivat vaatteet jotka päällä oli mukava tehdä töitä! Jokin aika sitten vaatekaapin kätköistä löytämäni ulkoiluhousut ovat nimittäin tällä hetkellä juuri sopivat. Vaikea ajatella, että olen ostanut ne jo viisi vuotta sitten, enkä ole niihin koskaan mahtunut sillä ostaessani minun oli tarkoitus laihduttaa "pian" niihin sopiviksi. Keväällä haravoin pihaa joissain halpishousuissa, jotka ostin Tarjoustalosta - ja miesten puolelta kun ei naisten puolella ollut tarpeeksi suurta kokoa. Ne olivat epämukavat eivätkä hengittäneet lainkaan, ja aina kun kumarruin niin ne hankasivat jostain paikasta mutta meinasivat toisaalta valua perspuolelta liian alas. Onneksi saan edes tämän syksyn nyt nauttia noista Rukkan hyvin istuvista housuista, toivottavasti ne olisivat kevääseen mennessä minulle jo liian suuret!

Huomenna olisi tarkoitus jatkaa pihan haravoimista ja saada toinen puolikin pihasta haravoitua kerran läpi, on sitten keväällä vähän helpompi haravoida loput ellen sitten ehdi saamaan kaikkia lehtiä pois jo syksyllä :)

Huomenna on muuten punnituspäivä, ja otan myös Liten puolivälin kunniaksi mitat pitkästä aikaa. Mieskin saa napata uuden uikkarikuvan, saas nähdä kuinka suuri muutos valokuvassa näkyy Extran loppuun verrattuna...