Voihan kökkö!

Viikko sitten alkanut oikean jalkapöydän kipu ei ole helpottanut pätkääkään. Kun saan istua työpäivän paikallani, kipua ei ole lainkaan, mutta jo lyhytkin kävely saa aikaan kivun ja illan lasten perässä juostuani pystyn hädin tuskin kävelemään. Tänään kävin lääkärissä, joka diagnosoi todennäköisen jännekalvon tulehduksen. Avuksi käyvät lepo, kylmähoito ja tulehduskipulääke, ja vaivan paranemiseen voi mennä jopa useampi kuukausi!

Mieliala on tällä hetkellä lievästi sanottuna maassa. Juuri kun kuvittelin saavani juoksu-uran alkuun, koko suunnitelma torpedoitui ja en välttämättä pääse edes sauvakävelylle moneen kuukauteen. Sunnuntain suunnitelmat hyvästä yhteistreenistä SD Extran porukalla Jutta G.:n ja kumppaneiden johdolla menevät siis myös mönkään, mutta aion kyllä paikalle vaikka vain siksi että pääsen samalla reissulla tapaamaan hyvää ystävääni, jonka olen nähnyt viimeksi syksyllä.

Laitoin tänään kyselyä BodyCampille Ladypower-haasteen ohjelman muuttamisesta kohdallani joksikin muuksi kuin Marathon Specialiksi, sillä mitä järkeä on pitää ohjelmani maratoniin tähtäävänä ja runsaskalorisena, kun en pääse kuntoilemaan lainkaan? Yläkropan treeniä voi toki tehdä, mutta kaikki jaloilla tehtävät liikkeet on käytännössä pois suljettu.

Tällä hetkellä tekisi lähinnä mieli vain itkeä, sillä kotikin on kuin sikolätti mutta jalkaan koskee niin kovin että en todellakaan pysty edes imuroimaan... Pitänee patistaa mies hommiin...

Risteilykuulumisia, pääsiäisherkkuja odotellessa

Tiistaina olimme siellä laivalla, enkä tosiaan noudattanut dieettiä lainkaan. Ähkyyn en sentään itseäni syönyt, mutta tulihan sitä herkuteltua mädillä, kevätkääryleillä, sushilla, juustoilla ja kaikella muulla ihanalla. Tapojeni mukaan skippasin lounaalla pääruoat täysin ja keskityin alku- ja jälkiruokapöytien tarjontaan. Ähkyssä olisin varmasti ollutkin, jos olisin pääruoatkin syönyt, mutta vanhasta kokemuksesta tiedän että ne ovat se laivaruoan heikoin osuus...

Laivareissu oli kyllä ihanaa vaihtelua normaaliin arkeen, vaikka yö olikin aika levoton pikku-a:n heräillessä moneen otteeseen. Meillä oli perhehytti, mutta nukuin loppujen lopuksi kuitenkin lasten kanssa samassa hytissä a:n herättyä ensimmäisen kerran jo puolenyön jälkeen. Herätys oli aamulla jo ennen kuutta, mutta ihmeen hyvin jaksoin kuitenkin päivän. Lapset tykkäsivät Ti-Ti Nallen esityksestä, vaikka pikku-a malttoikin keskittyä siihen vain reilut puoli tuntia. Siirryinkin hänen kanssaan leikkihuoneeseen, jossa oli muiden ollessa esitystä katsomassa jopa tilaa - toisin kuin paria tuntia aiemmin jolloin paikka oli tupaten täynnä lapsia ja kaaos aivan mahdoton.

Etukäteen olin ajatellut, että laivalta ei ostettaisi kotiin (paljonkaan) herkkuja. Vaan kuinkas kävi? Herkkukaapissamme on nyt 2,5 isoa Toblerone-pötköä (se puolikas syötiin laivalta kotiuduttuamme), Rollo-pussi, lakuja, marianneja ja da capoja. Mies saa tosin syödä kaikki muut paitsi Tobleronet - ja on hän ihan hyvin jokaista laatua jo verottanutkin -, jotka varaan omia herkuttelupäiviäni varten. Lapsille ostettiin purkkaa, xylitiol-pastilleja ja Muumi-karkkiboksi.

Eilen, kun jalkapöytä oli kipeä ja lapsikin kiukutteli, Toblerone suorastaan huusi minulle kaapista. Sain onneksi hillittyä itseni ja söin vain yhden rollon miehen herkutellessa niillä illalla. Tämä päivä oli paljon helpompi, ja voinkin suhteellisen hyvällä omatunnolla nauttia anopin tekemistä pääsiäisherkuista huomenna kunhan en vedä koko hommaa överiksi.

Tämä uusi ruokavalio on muuten kestänyt jo kaksi viikkoa, mutta se ei ole saanut oikein mahdollisuutta näyttää mihin sen kanssa pystyy. Herkuttelupäiviä on ollut kahden viikon sisällä kaksi, ja molempien jälkeen paino on hiponut 70 kiloa. Parin ruodussa pysytyn päivän jälkeen se laskee aina jonnekin 68 ja 69 kilon väliin, mutta alemmas en ole sitä saanut. Jalkapöytä on yhä kipeä enkä siis pysty kunnolla edes kävelemään - kuntoilusta puhumattakaan - mikä ei kyllä yhtään auta painon putoamisessa.

Tämän päivän aamupala eli rahkaa, rasvatonta jogurttia, mysliä ja omenaa

Ajatukset tuon painon putoamisen suhteen ovat jokseenkin ristiriitaiset. Toisaalta on sellainen olo että minulla ei ole mikään kiire eikä painon välttämättä tarvitse enää edes pudota - mikä tietysti syö jonkin verran motivaatiota pysyä ruodussa 24/7 - , toisaalta haluaisin saada tämän pömppövatsan pois ja muutenkin vartaloa vielä kiinteämmäksi.

Lounaalla söin broileri-kasviswokkia, riisiä ja tuorekurkkua

Ensi viikon tiistaina pääsen muuten Inbodylla tehtävään kehonkoostumusmittaukseen, mielenkiinnolla odotan kuinka suuri muutos vartalossani on tapahtunut vuoden aikana. Painoa on tietysti se 30 kiloa vähemmän, eli paljon on varmasti muuttunut. Kuinkakohan tuohon mittaukseen vaikuttaa huomisen herkuttelu? Sen vuoksi en kuitenkaan aio jättää mämmiä syömättä...

Kokkailin tämän päivän päivälliseksi - ja kolmen päivän annokset pakastimeen - peruna-kasvissosekeittoa broilerinjauhelihalla höystettynä

Toivon hartaasti, että saisin huomenna anopin luona ollessamme lepuuttaa jalkaani mahdollisimman paljon, jotta jalkapöydän kipu hellittäisi ja pääsisin ensi viikolla edes salille treenaamaan. Lenkkeilyäkin olisi kiva jatkaa joko juoksun tai sauvakävelyn merkeissä, muuten paino ei kyllä taatusti tipu. Viikon päästä suuntaan muuten Tampereelle ystäväni luo, ja sunnuntaina pääsen tapaamaan Fitfarmin väkeä SD Extran tapaamisen ja yhteistreenin merkeissä. Jospa jalka olisi edes tuolloin kunnossa...

Tässä on uusi minä

Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni nimenmuutosta, sillä enhän todellakaan ole enää mikään sadan kilon keijukainen. Äsken teinkin profiiliini muutoksen, ja minut tunnetaan jatkossa nimellä Katjushka. Tuntui siltä, että vihdoinkin olen kypsä päästämään vanhasta nimestäni irti.

Tämä viikko on mennyt uuteen ruokavalioon totutellessa, ja ihan kivasti on mennyt. Viime viikonloppuna hankitut turvotukset alkavat olla kadonneet, saa nähdä mitä vaaka näyttää maanantaina jolloin aion merkata lukeman taas tänne. Hiilareitahan ruokavalioni sisältää paaaaaaaljon enemmän kuin ennen, mutta näemmä se ei haittaa. Sitäpaitsi herään joka yö kiljuvaan nälkään (onneksi saan kuitenkin nukahdettua uudelleen) eli aineenvaihdunta taitaa toimia.

Lounassalaattini näyttää nykyään tältä, pastaa on mukana aika reippaasti. Mutta on kyllä ihanaa, kun sieltä alta paljastuu muutakin kuin vain vihreitä vihanneksia!

Päivälliseksi kokeilin tänään jotain uutta. BC:n ruokavalioon kuuluu - ainakin minulla - lupa käyttää alle 10% rasvaa sisältäviä kastikkeita, eli myös ruokakerman kaltaisia valmisteita. Tänään herkuttelinkin oikein kunnolla, kun tein riisille kastiketta broilerinsuikaleista, porkkanasta, sipulista, valkosipulista, chilistä ja punaisesta paprikasta ja höystin sen hautumisen jälkeen Floran 4% Kevyt ja paksu -valmisteella. En muista koska olisin syönyt jotain niin hyvää! Olen aiemmin valmistanut kyseisenlaista ruokaa, mutta Floran sijasta siinä on ollut kermaa sekä lisäksi pekonia ja persikoita, mutta uskon että perheeni voisi hyväksyä tämän kevyemmänkin vaihtoehdon...



Odotan jo maanantain laivaristeilyä ja toivon ettei mikään estä sitä. Meillä nimittäin on vatsataudin uhka perheessä. Mies sairasti kuumetta ja ripulia viikolla, ja nyt pikku-a on parina päivänä tuottanut vaippaansa - ja usein myös pottaan - todella löysää tavaraa. Omaa vatsaa on tänään vellonut, enkä todellakaan käynyt lenkillä niin kuin alunperin olin suunnitellut. Koko perheellä onkin käytössä maitohappobakteerit, ja imodium on ostettu kaappiin jos tarvis tulee. Harras toive on, että maanantai-iltana olemme laivalla emmekä kotona taudin kourissa...

Maanantaina olisi muuten tarkoitus käydä - lomapäivästä huolimatta - työpaikalla, tai siis työpaikan salilla. Jos olo sallii niin aion suorittaa SD Extran EFBW4-salitreenistä Bullin haasteen joka julkistettiin Fitfarmin sivuilla tällä viikolla. Vaikka muuten aloitinkin BodyCampin salitreenit, niin tuo haaste on pakko yrittää vetää läpi. Siinä on nimittäin tarkoitus vetää tuo EFBW4-treeni läpi 50 toistolla per liike! Ensin yksi jättiläissarja maksimissaan 10 toistolla, ja sitten toinen sarja 50 toistolla. Painoja ei saa vähentää, vaan pitäisi mennä samoilla millä on tehnyt kyseisen treenin normaalistikin. Jos tuo treeni minulta onnistuu, niin voin hyvällä omatunnolla rentoutua seuraavana päivänä ja herkutella siellä laivalla...

Tasan tavoitteessa

SD Extra 2013:n ensimmäisen viikon jälkeen puntari palkitsi näyttämällä lukemaa 69kg, joka on tarkalleen tavoitepainoni. Olen onnellistakin onnellisempi siitä ja vannon, etten enää päästä painoani yli 70 kilon - ainakaan pysyvästi. Nyt onkin sitten viisi viikkoa aikaa saada kroppaa sen verran timmimmäksi ettei tuo maaginen raja ylittyisi edes tankkauspäivien jälkeen.

Jotenkin on kovin vaikea kuvitella, että painoni alkaa tosiaan jo kuutosella. Ties kuinka monena aamuna olen ollut vähällä kirjoittaa painoseurantaani painoksi 96 enkä 69. Välillä en meinaa millään hahmottaa sitä, että olen oikeasti jo normaalipainoinen!

Tänään kävin taas töiden jälkeen salilla tekemässä SD Extran EFBW4-salitreenin ja hiki virtasi. Oikean treenibloggarin tapaan piti tietysti myös napsia peilin kautta itsestä kuvia treenitauolla ;) Joissain kuvakulmissa takamuskin näyttää jo aika hyvältä, toisissa taas aivan muodottomalta...

Jos vain pääsisin pömppövatsasta eroon niin olisin enemmän kuin onnellinen, mutta se taitaa olla ongelma joka katoaisi vain kirurgin veitsen avulla...

Tällä hetkellä minulla on mietinnässä SD extran aikaiset vapaasyöntipäivät. Juhlimme 16.3. iso-A:n syntymäpäivää, ja tuolloin olen ajatellut syödä vapaasti. Päivä on myös aika tarkkaan SD Extran puolivälissä. Siitä ei kuitenkaan ole kuin runsas viikko siihen, kun lähdemme koko perheen voimin Silja Linen risteilylle, jonka ohjelmaan kuuluu sekä lounasbuffet että aamupala noutopöydästä. Mitä luultavimmin syönkin siis myös laivalla vapaasti, sillä haluan myös nauttia elämästä varsinkin kun tavoitepaino on jo saavutettu.

Viimeinen harkinnan alla oleva päivä on tulevana lauantaina, jolloin saamme lapset yökylään miehen vanhempien luokse. Tavoitteena on saada maalattua kodista ainakin lastenhuoneen seinät, mutta käymme luultavasti myös elokuvissa. Mietinkin, että kuinka hoidan syömiset viikonloppuna. Jos herkuttelen silloinkin, niin minullehan tulee vapaasyöntipäivä kolmena peräkkäisenä viikkona mikä alkaa varmasti jo hidastamaan painonpudotusta ja kiinteytymistä... Toisaalta käymme elokuvissa todella harvoin, jonka vuoksi tekisi niin mieli sallia itselle popcornia. Viime kesänä selvisin leffareissusta proteiinipatukan ja itse suolaamieni cashew-pähkinöiden voimin, mutta onko nyt pakko? Ehkäpä jos siirtyisin noudattamaan laihduttajien ruokavaliota ylläpitäjien sijaan näiden viikkojen ajaksi? Voisiko viikonlopun - tosin vain päivän kestävä - vapaasyönti olla sitten (melkein) sallittua?

Sunnuntaina

Uuden puhelimeni ansiosta tässä teille kerrankin katsaus siitä, mitä tänään on suunnilleen ollut ohjelmassa.

Ensin oli tietenkin vuorossa aamupala nettisurffauksen ohessa. Ruokalistalla mikropuuroa mehukeittoon tehtynä, puolukoita, viinimarjoja, soijalesitiinirakeita ja raejuustoa. NAM!

Aamupäivällä kävin iso-A:n kanssa ulkona kolaamassa pihan, ja siitä sain 45 minuutin alkulämmittelyn SD Extran uudelle kotitreenille joka sai hien virtaamaan kunnolla. Tässä kuva treenilookistani kuntoilun jälkeen (huomatkaa peilipöydällä löhöilevä kissa, älkääkä kiinnittäkö huomiota lasten jäljiltä likaistakin likaisempaan peiliin):

Treenin jälkeen oli tietysti pian aika syödä lounasta. Lautaselta löytyi kurkkua, raejuustoa ja broilerinsuikale-makaroni-sipuli-paprikamössöä. Tottakai tietokoneen ääressä, sillä pikku-a oli päiväunilla ja iso-A katselemassa telkkaria.

Kun pikku-a heräsi päiväuniltaan, annoin heille pikaisen välipalan ja suuntasin auton keulan kohti sisäleikkipuistoa. Oman välipalani (suolatut cashew-pähkinät ja proteiinipatukan) söin autossa.





Kun palasimme kotiin, oli mies valmistanut päivällisen hänelle ja lapsille. Itse aloin kokkaamaan omia ruokiani ensi viikkoa varten. Kun urakka oli valmis, näytti keittiö aika karmivalta. Puuliedellä näkyy tekemäni neljän päivän satsi jauheliha-makaronimössöä ja muovirasioissa kahdeksan annosta kasvissosekeittoa broilerinjauhelihalla ja raejuustolla höystettynä. Neljään annokseen keitin riisinkin valmiiksi, jotta minulla on pakastimessa ruokaa sekä hiilareilla että ilman.

Kokkailujen jälkeen oli ruokailun aika. Lapset olivat isänsä kanssa leikkimässä, mutta pikku-a:n kuudes aisti toi hänet taas paikalle ja tytön oli ihan pakko päästä äidin syliin "maistamaan" ruokaa. Tuli muuten itselle aika kiire syödä päivällinen ennen kuin lapsi ehtii verottamaan annoksesta liikaa.

Ruoan jälkeen siivosin keittiön. Todistusaineistoa siitä, että ei meillä aina ole saman näköistä kuin ensimmäisessä kuvassa...

Pian saimmekin lapset nukkumaan, ja oli aika istahtaa television ääreen lempisarjani - joka on siis Olipa kerran - pariin. Hetken löhöttyäni venyttelin parikymmentä minuuttia ohjelmaa katsoessani.

Sitten olikin iltapalan aika. Normaalisti olen syönyt rahkaa, mutta tänään olin tehnyt välipalaksi Fastin puddingin joka jäi kuitenkin syömättä kun pikku-a heräsi tavallista aikaisemmin ja suuntasimme sinne sisäleikkipuistoon (enkä jaksanut kantaa rasiaa sinne). Maistuipa hyvältä iltapalaksi, varsinkin kun laitoin iltapalaan kuuluvat cashew-pähkinät joukkoon.

Tässä olikin tämä sunnuntai pähkinänkuoressa, nyt nukkumaan jotta jaksan herätä aamulla aikaiseen vuoroon miehen jäädessä kotiin valmistelemaan lapsia hoitopäivään...

Extran eka salitreeni ja synttäriketutusta

En tiedä huomasiko kukaan, mutta tällä viikolla en ole päivittänyt tänne painoani. Mainitsinkin jo aiemmin että sitä oli kertynyt taukoviikon aikana kolme kiloa, joten odotan mieluummin ensi maanantaihin ennen kuin kirjaan painon tänne ylös. Onneksi tuosta kolmesta kilosta on jäljellä enää 700 grammaa, ja toivon että maanantaina olisin saanut painoni takaisin SD:n loppulukemiin.

Eilen kävin tekemässä SD Extran uuden salitreenin ensimmäistä kertaa, ja se muuten tuntui! Hiki virtasi vuolaammin kuin kertaakaan aiemmin, ja välillä piti ihan pysähtyä haukkaamaan henkeä. Lihakset saivat niin hyvän treenin, että kädet ja jalat ihan tärisivät kun menin treenin jälkeen aloittamaan työpäivää. Sallinkin siksi itselleni pienenpienen palasen syntymäpäiväni kunniaksi tekemääni kakkua, jonka olin tuonut työkavereille. Muuten en olisi kakkua tehnytkään, mutta halusin testata kuinka sokerimassalla kuorruttaminen onnistuu ennen kuin aloitan väsäämään kakkua iso-A:n syntymäpäiville parin viikon päästä. (Se ei onnistunut, eli kuorrutan lapsen synttärikakun ehkä vaahtokarkkimassalla)

Niin, eilen oli siis syntymäpäiväni, joka koki aikamoisen antikliimaksin kun kotiuduin iltapäivällä töistä. Mies oli vihjaillut että saan ehkä tuolloin syntymäpäivälahjani, ja kotona olikin paketti odottamassa. Sieltä sitten paljastui upouusi Samsungin tabletti! Muutenhan tuo lahja voisi olla jokaisen unelma mutta ei minun, sillä meillä on ensinnäkin vajaan kuukauden vanha kannettava ja toiseksi samanlainen Samsungin tabletti jo miehellä. Miehen mukaan hän halusi ostaa minulle samanlaisen, jotta voimme molemmat käyttää sellaista yhtä aikaa esimerkiksi reissussa ollessamme - mikä on aivan turhaa, sillä olemme kyllä ainakin minun mielestäni osanneet vuorotella tabletin käyttöä aivan mainiosti.

Olisin todellakin halunnut olla lahjasta mielissäni, mutta yllämainituista syistä se on aivan turhaa rahanmenoa. Varsinkin, kun olisin oikeasti halunnut lahjaksi vaikkapa lahjakortin johonkin hoitoon tai kampaajalle, tai uuden imurin. Kun kysyin mieheltä että miksi hän ei hankkinut sitä imuria jota olin useaan otteeseen toivonut, hän vastasi että "ei imuri ole mikään lahja, se on kodinkone". Ehkä useimmat naiset ovatkin sitä mieltä, mutta he eivät joudukaan imuroimaan kotiaan järkyttävän kovaäänisenä ulvovalla imurilla, jonka imutehokin on heikko erään moottorivian vuoksi jota ei kuitenkaan kannata alkaa korjaamaan.

Loppujen lopuksi päädyimme siihen että palautamme tabletin, siinähän on kuitenkin 14vrk palautusoikeus etämyynnistä ostettuna (emmekä myöskään ole sidottuna kaksi vuotta jatkuviin kuukausimaksuihin). Joka tapauksessa eilisen tunnelma oli jokseenkin lässähtänyt. Ihan kuin mies olisi loukkaantunut siitä kun en hihkunut riemusta lahjan saatuani. Oma oloni oli koko illan kovin ahdistunut ja väsynyt, enkä jaksanut edes venytellä vaikka tiesin että salitreenin jälkeen se kannattaisi. Kärsin siitä nyt tänään, sillä reidet alkavat olla niin kipeät että pääsen juuri ja juuri kävelemään...

Miehen käytöksestä jäi kuitenkin sellainen olo, että olinko kohtuuton kun en osannut iloita hänen hyvällä ajatuksella hankkimastaan lahjasta? Meillä on kuitenkin yhteinen talous ja yhteiset rahat, ja itse aloin lähestulkoon itkemään lahjan nähtyäni kun ajattelin kuinka paljon rahaa siihen on mennyt / tulee menemään. Ennemmin tosiaan olisin vaikka ottanut sen imurin...

P.S. Väsymyksestä ja ketutuksesta huolimatta en sortunut eilen illalla syömään synttärikakkuani muuta kuin pari pientä lusikallista samalla kun laitoin työpaikalla syömättä jääneen kakun pakastimeen. Mieli teki kyllä syödä paljon enemmänkin ja olin jo todella lähellä sortua, mutta sain onneksi hillittyä itseni. Tämän päivän pelasti työpaikalleni saapunut paketti, joka sisälsi uuden työpuhelimeni eli iPhone 5:n. Saa nähdä onnistuuko kuvien ottaminen blogia varten jatkossa edes vähän paremmin...

Taas ruodussa

SD Extra 2013 alkoi eilen, ja tänään vaa'an lukemasta oli jo kadonnut 1,5kg viime viikon aikana kertyneistä kolmesta kilosta. Onneksi siis vain turvotusta, mutta olisi kivaa jos minulla ei olisi tällainen kroppa, joka kerää heti nestettä kun syön normaalisti ja sallin itselleni myös kahvipöydän antimia.

Tänä aamuna sain jopa aikaiseksi lähteä sauvakävelylle ennen kuutta, jotta ehdin takaisin kotiin ennen miehen lähtöä töihin - itse menen vasta iltavuoroon. Salille pääsen toivon mukaan huomenna, ja testaan ensimmäistä kertaa SD Extran uuden salitreenin.

Tässä vielä kuva eilisestä päivällisestä. Ruokaa on aika valtavasti!

P.S. Tänne olisi kirjoitettavaa vaikka kuinka, mutta tuntuu että nykyään ei vain ole aikaa istua koneen ääressä. Buzzausteksti Belvitan täysjyväkekseistä on tulossa, ja pääsin myös erääseen toiseen Buzzadorin blogikampanjaan mukaan mutta siitä lisää kunhan ehdin...

Vielä yksi päivä...

Mitä yhteistä on seuraavilla (kuvat lainattu netistä):









Olen syönyt kaikkia näitä viimeisten parin päivän aikana. Tietysti olen syönyt myös oikeaa ruokaa: jauhelihakeittoa, meksikon pataa, ranskanperunoita ja nakkeja, kaiken seurana runsaasti kasviksia (kannatti ottaa omat kurkut, tomaatit ja paprikat mukaan) sekä raejuustoa lisäproteiiniksi. Vain aamupala on mennyt dieetin mukaan eli rahkasmoothien muodossa.

Löysäilyä on tiedossa vielä huomenna, jolloin juhlimme siskonpoikani syntymäpäivää ja tarjolla on taatusti kaikkea hyvää. Kotimatkalla syömme päivällisen abc:llä, ja saattaa olla että juhlistamme illalla kotiin päästyämme myös allekirjoittaneen syntymäpäivää jollakin hyvällä. Varsinainen päivä on keskiviikkona, mutta SD Extra on tuolloin jo käynnissä enkä taatusti pistä suuhuni mitään ylimääräistä!

Pakko myöntää, että vaikka on ollut ihanaa sallia itselleen kahvipöydän antimia niin vieläkin ihanampaa on palata maanantaina takaisin ruotuun. SD Extran ylläpitoryhmän ruokamäärä tuntuu kyllä aika valtavalta, mutta otan sen eräänlaisena harjoitteluna normaaliin elämään jolloin voi syödä hyvin ja kohtuullisesti hiilareitakin. Tällä hetkellä olo on muuten aikalailla ähkyinen, mutta rento. Ainut kuntoilu koko viikolla on ollut tänään, kun lykin iso-A:ta vajaan tunnin verran potkukelkalla mäkeä ylös (ja tietenkin myös laskimme sen välillä alas), muuten on tullut laiskoteltua urakalla. Vaa'alla en ole viikonlopun aikana käynyt, ja vähän pelottaa että minkälainen lukema siihen maanantaina ilmestyy...

SD Extran liikuntaohjelmat on muuten myös julkaistu, mutten ole täällä vanhempieni luona päässyt katsomaan vielä ohjevideoita. Salitreenejä ja kotitreenejä tuli yllättäen jopa kaksi kumpaakin, mutta toiset ovat viime extrasta tuttuja ja toiset aivan uusia. Tosin en viime kesänä tehnyt salitreeniä kertaakaan, mutta kotitreeniä kylläkin. Aika rankalta kyllä näyttävät sekä sali- että kotitreenit, toivottavasti pääsisin pian testaamaan! Maanantaina en vielä siihen pysty, sillä meille tulee kiinteistövälittäjiä arvioimaan kotiamme sekä klo 15 että klo 18...