keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Päivä 2, Keskiviikkona 30.3.

Tänään aamupaino oli 86,0kg. Olo on vähän parempi kuin eilen, kun pahin turvotus helpotti ja pystyin jopa hengittämään istuessani! Viime yö oli tosi levoton, kun lapset näkivät painajaisia ja itkeskelivät pitkin yötä. Tänään onkin väsyttänyt ihan kamalasti koko päivän, mutta jaksoin silti käydä töiden jälkeen polkemassa crosstrainerilla. Töistä tullessa oli taas kiire ruokkia lapset jotta ehtivät ajoissa jumppaan, ja hermot olivat väsymyksestä johtuen tosi kireällä. Pakko tunnustaa että saatoin karjua lapsille vähän liikaa, ja normaalioloissa olisi ollut oikein otollinen aika sortua karkkeihin. Onneksi aikaa ei ollut, niin ei tarvinnut edes tahdonvoimaa jättää sokeri syömättä...
Jalat ovat eilisestä treenistä ihan sikakipeät ja veikkaan että huomenna ne ovat vielä kipeämmät. Taas muistutus siitä, että treenejä kannattaa vaihdella! Huomenna pidän lepopäivän, perjantaina olisi tarkoitus käydä taas salilla ja viikonloppuna lenkillä. Semmoista siis tänään...

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Sokerivieroituksen 1. päivä, tiistai 29.3.2016

Klo 6.35
OMG!!! Aamupaino 87,2kg. JÄRKYTTÄVÄ lukema ja se kyllä näkyy kropassa. Olen kuin viimeisilläni raskaana, vain vauva puuttuu. 

Klo 15.04
Työpäivä ohi ja salitreenikin tehty. Nykyään on haastavaa käydä salilla tiistaisin ja keskiviikkoisin, kun pitäisi  hakea lapset hyvissä ajoin hoidosta jotta ehditään syödä ennen tiistain balettia ja keskiviikon temppujumppaa. Tänään muistin onneksi PT:n suunnittelemat aikasidonnaiset treenit, joista etsin yhden sähköpostista. Teki muuten tiukkaa saada neljän liikkeen putki tehtyä viimeisellä kierroksella. Pulssi hipoi 170 lyöntiä ja hiki virtasi. 25 minuutissa sain tehtyä kuusi pystypunnerrusten, kulmasoutujen, askelkyykkyjen ja kyykkyhyppyjen supersarjaa. Treenin jälkeen olo oli melko kuollut kun en ole tehnyt tuollaista treeniä aikoihin. 

Vielä ei ole tehnyt mieli mitään ylimääräistä naposteltavaa, mutta pahin aika päivästä on ollutkin se, kun on tultu lasten kanssa kotiin, ennen päivällistä ja sen jälkeen. 

Klo 21.10
Tänään ei missään vaiheessa tehnyt edes mieli mitään ylimääräistä, mutta toisaalta ei ollut aikaakaan. Heti kotiintulon jälkeen syötiin, sit kävin äkkiä lasten kanssa kirjastossa ennen kuin vein heidät balettiin. Tunnin jälkeen kotiin, iltapala lapsille, salaatin teko itselle huomiseksi ja lapset nukkumaan. Söin iltapalan tunti sitten, äsken venyttelin ja putkirullasin. Teki kyllä hyvää, sillä yllättäen jalat oli salitreenistä vähän hapoilla. Kohta nukkumaan, huomenna taas uusi päivä. 


maanantai 21. maaliskuuta 2016

Herkuton huhtikuu eli 30 (+3) päivän sokerivieroitus

Viime aikoina herkuttelu on taas karannut käsistä, kiitos kauppojen hyllyillä notkuneiden suklaamunien ja muiden pääsiäisherkkujen. Kerman kanssa syötynä mämmikään ei ole mikään kovin kevyt herkku, ja veikkaan että se on myös aiheuttanut minulle vatsavaivoja. Varsinkin viimeisen viikon aikana vatsa on turvonnut entistäkin enemmän, ja olo alkaa olla jo melko tukala. Viime yönä heräsin itse asiassa keskellä yötä ihan järkyttävän huonoon oloon, mikä ei helpottanut millään vaan makasin vessan lattialla hiessäni kylpien kunnes oksensin. Onneksi aamulla olo oli taas ihan normaali, eikä muilla perheenjäsenillä ole ollut vatsavaivoja eli en usko vatsavaivojen johtuneen ainakaan ruokamyrkytyksestä. Sitten erehdyin syömään iltapalaksi mämmiä, jonka jälkeen vatsassa alkoi taas vellomaan. Toivottavasti ensi yönä ei kuitenkaan tulisi samanlaista pahoinvointia...

Päätin kuitenkin, että nyt saa riittää. Heti huomisesta lähtien alkaa 30+3 päivän herkkulakko. Aluksi ajattelin että aloitan aprillipäivänä, jolloin lakon pituus olisi koko huhtikuun eli 30 päivää, mutta miksi odottaa sinne ja syödä lisää herkkuja? 

Helppoa se ei kyllä tule olemaan, sillä nyt on tullut taas tosi pahaksi tavaksi napostella koko ajan kaikkea turhaa ja tyhjentää herkkukaappia aikalailla päivittäin. Tuosta tavasta eroon pääsy vaatii taatusti tahdonvoimaa ja päättäväisyyttä. Pitää vaan ajatella että jos mä en nyt katkaise tätä putkea niin painan kohta taas yli 90 kiloa mitä en kestäisi! Lisäksi olis tietty kiva mahtua taas kaapissa oleviin housuihin, ja kesäkin on tulossa mekkokeleineen. 

Jotta pysyisin ruodussa niin lupaan raportoida tänne taas säännöllisesti. Jos en ihan joka päivä ehdi, niin edes joka toinen. Tsemppiä minulle!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Hei hei mitä kuuluu...

Viime aikoina ei ole ollut minkään vertaa motivaatiota kirjoitella tänne blogiin. Mielessä on kyllä pyörinyt monenmoisia aiheita, mutta tietokoneen ääressä ei tule nykyään paljonkaan istuttua, itse asiassa konetta ei tule välttämättä edes avattua joka päivä. Kännykän kautta ei myöskään jaksa alkaa näpyttelemään eli kirjoittelu on sen vuoksi jäänyt.

Alkuvuodessa on ollut hyvää ja huonoa. Kiropraktikolle maksamani kymmenen kerran hoitosarja on yhtä kertaa vaille valmis, ja hoito on auttanut koko viime vuoden vaivanneeseen jumitukseen. Olen päässyt lisäksi hierojalle muutaman viikon välein, mikä on tietysti auttanut jumituksesta eroon pääsyssä. Selkä meinaa olla edelleenkin kipeä aamuisin, siihen jumitukseen ei taida auttaa kuin sängyn vaihto mihin ei ikävä kyllä ole varaa. Pitää kuitenkin olla iloinen siitä, että päivisin ei tarvitse kärsiä väsyneestä tai kipeästä selästä.

Se mikä on mennyt viime aikoina myös hyvin on treenit. Olen käynyt juoksumatolla kerran viikossa, ja jaksan juosta oikein hyvin reilut puoli tuntia putkeen. Alkuun penikat meinasivat tulla kipeiksi, mutta venyttely ja putkirullaus ovat auttaneet. Salikortti sinne salille on ikävä kyllä voimassa enää tämän viikon, pitää toivoa että tiet alkavat olla sulana jotta pääsen jatkossa juoksemaan ulos. 
Juoksutreenin lisäksi olen käynyt työpaikan salilla tekemässä normaalia lihastreeniä parisen kertaa viikossa, joinain viikkoina olen ehtinyt tekemään salitreenin vain kerran, mutta pari kertaa on tavoite ja se on pääasiassa toteutunutkin. 

Kehonhuollon kanssa on muuten ollut vähän niin ja näin. Joogaaminen on jäänyt täysin, ja illalla kun lapset on saatu sänkyyn on paljon mukavampi istua miehen vieressä sohvalla telkkaria katsellen (ja näprätä älypuhelinta) venyttelyn sijaan. Ja kun kroppa ei jumita mistään kohdasta niin venyttely ei ole ensimmäisenä mielessä...

Kaikkein heikoimmin on mennyt syömisten osalta, oliko yllätys? Normaaliin tapaan syömisten perusrunko on kyllä kunnossa, mutta lisäksi tulee syötyä ihan liikaa herkkuja. Jotain hyvää tulee syötyä lähes IHAN joka päivä, eikä ihme että housut puristavat. Toisaalta asia ei ahdista yhtään, mutta toisaalta ärsyttää kun kaapissa on vain parit jalkaan mahtuvat housut eikä uusiakaan viitsisi ostaa. Nytkin on joka viikonloppu syitä herkutella, ja periaatteessa se ei haittaisikaan jos vain viikonloppuisin söisi karkkia tms. mutta kun herkkukaapilla tulee tosiaan käytyä joka päivä niin pitäis varmaan ottaa jo itseä niskasta kiinni... Joka viikko lupaan itselleni että nyt pysyn ruodussa arkipäivät, mutta jostain syystä en vaan pysty siihen! Sokerikoukku on ihan todellinen asia josta ei TODELLAKAAN ole kovin helppo pyristellä pois. Pitää vaan yrittää kuntoilla senkin edestä, että paino ei nousisi ihan niin nopeasti ennen kuin saan taas syömiset kuosiin. Pitemmän päälle jatkuva herkuttelu ja runsas kuntoilu ei tietysti johda mihinkään eikä ole varmaan kovin hyväksikään, mutta josko pääsiäisen jälkeen saisi herkutteluputken taas katkaistua...