Koska osa tuloista muodostuu provikkapalkasta, en kovin mielelläni ole paljon poissa töistä. Toisaalta on kuitenkin aika mukavaa pötköttää ihan rauhassa viltin alla ja katsoa digiboksilta sinne tallentamiani leffoja, ilman että täytyy vähän väliä olla selvittämässä uhmaikäisten lasten tappeluita...
maanantai 19. lokakuuta 2015
Töihin? Turha toivo.
Eilen illalla oloni oli melko inhimillinen, ja kuvittelin pääseväni tänään töihin. Kun sitten tänä aamuna heräsin, kurkku oli taas tosi kipeä ja olo muutenkin heikko. Koska puhun työssäni koko päivän puhelimessa, oli pakko todeta että en ole vielä työkunnossa. Tämä päivä menee siis visusti sohvan nurkassa tai sängyn pohjalla ääntä säästellen, kun vein lapsetkin hoitoon. Makeanhimoni yritän pitää kurissa kohmeisilla mansikoilla, jotka tuntuvat myös kipeässä kurkussa hyvältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti