Herkuttelua ja sormiruokailua

Onpa ollut kovin vaikea löytää aikaa kirjoittaa koko viikolla.
Veronpalautukset tulivat ja menivät, mutta ainakin hyödyksi. Ostimme miehen kanssa meille pesutornin (jota täytyy odottaa kotiin reilu viikko) ja annoimme puhdistaa talon ilmastointiputket.
Eilen oli taas herkuttelupäivä, ja tulihan sitä herkuteltua taas yllin kyllin. Irtokarkkien ostossa on vaikea pitää yllä kohtuutta, pussiin kertyy kuin huomaamatta monta sataa grammaa erilaisia karkkeja. Herkuttelu jatkui tänään kiinalaisen ruoan merkeissä, kävimme joulumarkkinoilla ja kotimatkalla hakemassa päivälliseksi friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa sekä kungpo-härkää. Iso-A tykkäsi kanasta muttei suostunut härkää edes maistamaan. Jospa herkkukiintiö olisi taas viikoksi täynnä.
Sortuminen on kyllä tällä viikolla ollut lähellä monen monta kertaa. Kaupassa on tehnyt mieli vaikka mitä, ja yövalvomisten aiheuttama väsymys on tuntunut välillä todella tuskalliselta. Onneksi olen kuitenkin jaksanut pitää pintani, ehkä se näkyy vielä painossakin.

Edellisen kirjoitukseni jälkeen on alkanut tosissaan vaikuttaa siltä, että pikku-a ei kovin helpolla hyväksy muita kuin minut hoitajakseen. Sain onneksi käydä torstaina hierojalla ilman että kotona oli vastassa pieni parkuja, mutta muuten hän ei isänsä hoitoa huoli. Kiinteiden maistelu ei ole paljonkaan edennyt, porkkanaperunasosetta menee suuhun yksi lusikallinen, jos toista tarjoaa niin alkaa parku. Onneksi tässä on vielä aikaa ennen kuin pitää tosissaan alkaa syömään muuta kuin äidinmaitoa. Maissinaksut kyllä uppoavat oikein mainiosti, eli sormiruokailua tullaan varmasti lisäämäänkin tässä lähiaikoina. En kuitenkaan haluaisi tukeutua pelkästään sormiruokaan, sillä kyläilyt ja pidemmät reissut olisivat huomattavasti helpompia jos a huolii myös lusikkaruokaa. Siksi aion treenata soseiden kanssa vielä pari kolme viikkoa ennen sormiruokailun lisäämistä...