perjantai 1. tammikuuta 2016

Viime vuodesta ja vähän alkaneestakin

Vuosi 2015 takana ja mitä jäi käteen. Paljon kivoja hetkiä lasten ja miehen kanssa mutta myös hermojen kiristelyä. Plussalle kuitenkin jäätiin fiiliksen suhteen.  Lapset kasvavat ihan uskomattoman nopeasti ja oppivat koko ajan lisää.

Töissä ei tapahtunut mitään erityisesti mieleenjäänyttä tai mainittavaa tänä vuonna. Onnea on hyvä työpaikka jossa viihtyy, ja kivat työkaverit.

Liikuntaa viime vuonna kertyi 184 kertaa, joista kuntosalilla 87 kertaa ja aerobista saman verran, loput 10 hyötyliikuntaa (joihin siis lasken vaan oikeasti liikunnaksi ajateltavat kuten vaikka reippaan haravoinnin tai pihan kolaamisen). Liikuntakertoja oli 13 kappaletta enemmän kuin viime vuonna, mutta vieläkin voi parantaa. Ikävä kyllä jouluviikolla alkoi flunssainen olo, joka on vaivannut vielä tälläkin viikolla, eli en päässyt tavoittelemaani 190 kertaan. 

Herkkuja tuli syötyä varsinkin loppuvuodesta vähän liikaa, minkä vuoksi paino taitaa olla samoissa lukemissa kuin vuosi sitten. Toisaalta hyvä että edes samoissa eikä enemmän. Tosin en ole käynyt vaa'alla viikkokausiin, mutta vaatteista huomaa että maha on turvoksissa. Periaatteessa söin kyllä muuten normaaliterveellisesti (aamupala, iltapala, lounas, päivällisellä samaa ruokaa muiden kanssa), mutta kaiken lisäksi olen syönyt ihan liikaa suklaata ja karkkeja.

Alkavalle vuodelle olisi suunnitelmissa kevyempi alkuvuosi, vähintään saman verran liikuntaa kuin tänä vuonna, ja kivoja hetkiä perheen kanssa. Tänä vuonna minulla ei ole PT:n tekemiä ohjelmia, vaan minun tulee osata hallita syömisiäni ihan itse. Treeniohjelmia löytyy kyllä vaikka kuinka paljon - voi vaan tulla valinnanvaikeus -, eli senkin suhteen kaiken pitäisi olla kunnossa ja motivaatiota saada ainakin vaihtelusta. Yritän päästä joulukuun aikana muodostuneesta sokerikoukusta eroon TAAS KERRAN, ja saada turvotukset pois.

Eilen tulin lasten kanssa vanhempieni luo muutamaksi päiväksi, sillä sain töistä lomaa vuodenvaihteesta loppiaiseen. Joulunhan vietimme miehen vanhempien luona, ja onkin ihana päästä käymään lapsuudenkodissani edes tässä vuodenvaihteen tienoilla. Kuten kaikki tiedätte, niin siellä on tarjolla niin päivä- kuin iltakahvitkin äitini leipomusten kera, mutta kun kotiudumme ensi viikolla niin sit saa herkuttelu jäädä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti