Syömiset ovat tällä viikolla menneet ihan kohtalaisesti. Maanantaina tosin sorruin, sillä pikku-a herätti edellisenä yönä 5 kertaa 8 tunnin yö"unien" aikana, ja väsyneenä päätin jättää salitreenin väliin ja suuntasinkin sen sijaan keksipaketin kanssa pariksi tunniksi kotisohvalle ennen kuin hain lapset hoidosta... Myöhemmin viikolla olen kuitenkin saanut aikaiseksi mennä salillekin jopa kolmena päivänä, ja lisäksi olen tehnyt vatsalihashaastetta tunnollisesti. Nyt takana on jo yhdeksän päivää ja jäljellä kolme viikkoa. Omenoita olen yhä syönyt paljon ja välillä muutakin pientä ylimääräistä, mutta en mitään övereitä.
Tämän viikon ikävin uutinen oli se, että iso-A (ja siis mitä luultavimmin koko perhe) sai päiväkodista kihomatotartunnan. Lääkitys otettiin tänään - pikku-a:n vastustelusta huolimatta - ja huomenna on edessä koko kodin suursiivous jota odotan "innolla"... Viikonlopun ohjelma meni siis uusiksi, kun jouduin perumaan kahdetkin treffit ystävieni ja heidän lastensa kanssa jotta emme tartuttaisi muita. No, onpahan ainakin aikaa siivota...
Kuntoilusta vielä sen verran, että tänään salilla mietin sitä kuinka minun on yhäkin kovin helppo "unohtaa" urheilu ja sen tuottama hyvä olo. Kun käyn salilla, olo on mahtava ja (varsinkin) kuntosalin peilikuva aika hyvän näköinen, mutta kotona iskee saamattomuus ja peilistäkin katsoo isomahainen laiskiainen. Lenkille minun on silti kovin vaikea itseäni saada, onneksi edes salitreeni maistuu.
Kuinkahan oikein saisin taas kunnon rytmin (aamu)aerobisiin, sillä niitä en ole tehnyt ties kuinka pitkään aikaan säännöllisesti...?
Tämän viikon ikävin uutinen oli se, että iso-A (ja siis mitä luultavimmin koko perhe) sai päiväkodista kihomatotartunnan. Lääkitys otettiin tänään - pikku-a:n vastustelusta huolimatta - ja huomenna on edessä koko kodin suursiivous jota odotan "innolla"... Viikonlopun ohjelma meni siis uusiksi, kun jouduin perumaan kahdetkin treffit ystävieni ja heidän lastensa kanssa jotta emme tartuttaisi muita. No, onpahan ainakin aikaa siivota...
Kuntoilusta vielä sen verran, että tänään salilla mietin sitä kuinka minun on yhäkin kovin helppo "unohtaa" urheilu ja sen tuottama hyvä olo. Kun käyn salilla, olo on mahtava ja (varsinkin) kuntosalin peilikuva aika hyvän näköinen, mutta kotona iskee saamattomuus ja peilistäkin katsoo isomahainen laiskiainen. Lenkille minun on silti kovin vaikea itseäni saada, onneksi edes salitreeni maistuu.
Kuinkahan oikein saisin taas kunnon rytmin (aamu)aerobisiin, sillä niitä en ole tehnyt ties kuinka pitkään aikaan säännöllisesti...?
Voi että tuota tartuntaa:( Meillä ei ole koskaan vielä ollut mutta kauhulla aina odotan että koska mahtaa tulla. Tsemppiä siivoukseen oikein kovasti täältä!
VastaaPoistaKiitti, ongelmana on kun lasten levittämää rojua on ihan joka puolella, vaikea miettiä miten hyvin mikäkin lelu (tms.) nyt pitäisi putsata...
Poista