Väsymys on taas saavuttanut uuden huipun. Levottomat yöt pikku-a:n kanssa jatkuvat. Pikkuinen on kyllä ihan terve, mutta yöllä ensimmäinen herätys tulee jo parin tunnin sisään kun on itse nukahtanut, ja seuraavat vähintään parin tunnin välein. Voi olla, ettei a:lle enää riitä pelkkä rintamaito koko yön kestäviin uniin. No, sunnuntaina hänelle tulee 5kk täyteen ja silloin aloitetaan kiinteiden maistelu. Eihän niistä ole yöuniin vaikutusta varmasti hetkeen - ellei sitten negatiivista - mutta kaipa se vähitellen helpottaa... Pikku-a vaikuttaisi muuten olevan ihan valmis siirtymään jo kiinteisiin, niin voisi päätellä ainakin järkähtämättömästä tuijotuksesta kun joku meistä syö jotain, ja kurottelusta ruokalautasen puoleen.
Väsyneenä on kyllä todella ihana käydä ruokakaupassa. Eilen piti tehdä tyttöjen kanssa iso kasa ostoksia kun sain äitiyspäivärahat, ja sortuminen oli taas lähellä. Mutta vain lähellä, en sentään sortunut. Ajatukset kyllä juoksivat kovasti sitä rataa, että 'saahan sitä vähän herkutella kun väsyttää niin kovin', 'suklaa piristäisi varmasti oloa' tai 'mitä haittaa yhdestä pienestä keksipaketista nyt muka olisi'. Onneksi sain kuitenkin hillittyä itseni ja pääsin ulos kaupasta ilman herkun herkkua.
Sisarusten välille on muuten selvästi alkanut kehittyä todella upeaa vuorovaikutusta ja rakkautta. Eilen a seurasi A:n ruokailua ja nauroi ääneen joka kerta kun isosisko edes vilkaisi häneen. Iso-A puolestaan rakastaa pusutella pikkusiskoaan, keinuttaa tämän sitteriä (mikä aiheuttaa pienemmässä hillittömän kikatuksen) ja muutenkin pyöriä vauvan ympärillä. Odotan jo innolla sitä aikaa kun lapset voivat oikeasti jo leikkiä keskenään ♥
Takana 30 kilon painonpudotus, edessä haaste siitä kuinka yhdistetään äitiys, työelämä sekä painonhallinta. Saako tämä äiti pois viimeisetkin liikakilot, vai lähteekö paino jälleen nousuun...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti