Väsymystä ja makeanhimoa

Olen tajunnut mikä on palkitsemisenhalua ja ketutustakin tehokkaampi makeanhimon aiheuttaja: väsymys.
Kaikki alkoi eilen illalla. Pikku-a oli nukahtanut joskus puolen kymmenen aikaan, ja kymmeneltä pääsin itsekin miehen kanssa sänkyyn. Tuskin olin saanut pään tyynyyn, kun itkuhälyttimestä kuului yääääh. No, tyrkkäsin a:lle tissin suuhun, jota aikansa lutkuteltuaan neiti nukahti. Menin takaisin sänkyyni, mutta jo viiden minuutin päästä itku alkoi taas. Toinen tissi suuhun, jospa nälkä ei vielä lähtenytkään. Vauva nukahti taas, mutta nyt en ehtinyt kuin laittaa hänet sänkyynsä kun kitinä ja vikinä alkoivat uudestaan. Aikani tyynnyteltyäni sain a:n nukahtamaan, mutta vain hetkiseksi.

Tätä jatkui muutaman kerran, jonka jälkeen luovutin ja otin a:n nukkumaan minun ja mieheni väliin. Parin tunnin unten jälkeen vauva heräsi kitisemään, ja huomasin tämän nenän olevan aivan tukossa. Ihanaa, nuha se tästä vielä puuttui. Olihan se tosin odotettavissa, iso-A on nimittäin ollut nuhassa ja yskässä jo muutaman päivän. Yö menikin sitten tämän tästä heräillessä, välillä kelpasi rinta, välillä tutti, ja onneksi uni tuli aika pian uudestaan. Aamulla olo oli kuitenkin kuin olisi rekan alle jäänyt.

Aamupäivällä olin kyllä tavallistakin huonompi äiti. Yleensä sentään edes yritän leikkiä iso-A:n kanssa ja viihdyttää pienempää, mutta nyt en jaksanut vaivautua. Istuin a:n huoneen lattialla olevalla imetyspatjalla vauva sylissä ja luin uusinta vauva-lehteä samalla kun iso-A leikki hammasharjallaan jonka oli saanut itselleen kinuttua. Välillä yritin (varmastikin todella vakuuttavalla äänensävyllä) kieltää tyttöä pesemästä harjalla seiniä, lattiaa, sukkiaan tai kissoja, mutta ilman että olisin kunnolla edes nostanut katsetta pois lehdestä. No, onneksi ostin kaupasta eilen uuden hammasharjan iso-A:lle, voin vaikka ottaa sen illalla käyttöön...

Nyt molemmat lapset nukkuvat, ja makeanhimo on suunnaton. Onneksi kotona ei kuitenkaan ole mitään makeaa, eli taidanpa painua pikku-a:n viereen meidän sänkyyn, jos vaikka saisin hetken nukuttua itsekin...