Kaksivuotias

Aloin tänään miettimään että koskas minä tämän blogini aloitinkaan. Oli pakko mennä katsomaan ihka ensimmäinen blogautukseni, joka oli tämä. Tajusin, että tuosta päivästähän on jo yli kaksi vuotta, synttärit olivat siis 10.10.

Kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon, ja pudonneita kiloja on valtavasti. Jossain vaiheessa blogin alkuaikoina tuntui ettei mitään tapahtunut ja kirjoitinkin enemmän lapsista, mutta olette taatusti huomanneet että nykyään lapset ovat blogissa vain sivuosassa.

Lähtötilanne (tosin kuva jo elokuulta 2011 mutta eipä kuva olisi lokakuussakaan ollut erilainen)

Tällainen haluaisin olla aina (kuukausi sitten, erään toisen valokuvan taustalta, siksi epätarkka kuva)

Tässä vähän todenmukaisempi kuva samoista juhlista

Joskus tuntuu siltä, että en ole oppinut kahden vuoden aikana mitään. Kamppailen yhä samojen asioiden, eli herkuttelunhimon ja salasyöppöyden kanssa. Toki kamppailu on nykyään vähäisempää, sillä normaalipainon sisällä - tai ainakin lähestulkoon - ei asiasta tarvitse niin stressata ja on ihan ok sallia itselleen herkkuja silloin tällöin. Kohdallani suurimmat haasteet ovatkin aina olleet siinä etten päästä herkuttelua karkaamaan käsistä. Viimeiset pari viikkoa on kyllä taas mätetty niin paljon herkkuja napaan että paino alkaa taatusti taas nousemaan, mutta jostain syystä motivaatio ja itsekuri ovat ihan nollassa. Syytän asiasta lievää syysmasennusta, johon edes kirkasvalolamppu ei paljon tunnu auttavan.

Mutta takaisin bloggaamiseen. Kahden vuoden aikana nimimerkkini on vaihtunut pariinkin otteeseen. (Kohta entinen?) Sadan kilon keijukainen vaihtui Entiseksi sadan kilon keijukaiseksi, ja kun tuntui että olin saanut pidettyä painoni tarpeeksi kauan maagisen kolminumeroisen luvun alla niin oli aika ottaa käyttöön muuallakin käyttämäni nimimerkki. Tällä olisi tarkoitus jatkaa hamaan tulevaisuuteen, tai ainakin niin kauan kuin bloggaaminen tuntuu mielekkäältä.

Nykyään tuntuu usein siltä, että on vaikea keksiä mitään uutta kirjoitettavaa. Aikaakin tuntuu olevan liian vähän mihinkään, varsinkin kun olen töissäkin ottanut viime aikoina sen asenteen että keskityn työntekoon enkä mihinkään ylimääräiseen. Kotona kuluu yhä useammin ilta jos toinenkin ilman että tietokonetta edes käynnistetään, mikä myös hidastaa kirjoitustahtia vaikka puhelimen kautta bloggaaminen onnistuukin. En kuitenkaan aio tätä blogia lopettaa, sillä on siitä edes jotain apua ruodussa pysymisessä.

Olisi muuten kiva kuulla, minkälaisia juttuja te lukijat haluaisitte? Kieltämättä olisi muutenkin mukava saada joskus kommentteja näihin teksteihin, mutta pakko myöntää että harrastan itsekin kymmenien blogien lukemista (puhelimella) ilman että kommentoin niihin tuskin koskaan. Puhelimella lukiessa kun ei yleensä tule kirjauduttua bloggeriin, eikä taas nimettömänä viitsi kommentoida...