Tuo juustokakku oli kyllä tosi hyvä, mutta en halua edes arvailla paljonko siinä oli kaloreita. Onneksi olen muuten pystynyt olemaan ilman herkkuja, eli jospa kokonaistilanne ei olisi ihan älyttömän paha.
Herkkuostopäiväkirjan tilanne on siis tällä hetkellä seuraavanlainen:
1.8. 8,08e
2.8. 10,5e
5.8. 3,50e
Yhteensä 22,08e
Niin, ja yskä vaivaa YHÄ, eli en ole vieläkään päässyt kuntoilemaan. Tällä hetkellä tuntuu että yleiskunto on jo ihan nollassa, jo portaat työpaikalle kolmanteen kerrokseen tuntuvat ihan kamalilta. En tiedä hidastaako paranemista se, kun on pakko pitää päällä vain vähän vaatetta (eli hame+toppi tai t-paita, ei sukkia) helteen vuoksi ja kun olen käynyt lasten kanssa paljon uimarannalla. Olen pystynyt olemaan kyllä taas töissä, mutta eilisen työpäivän jälkeen iski niin kamala yskänkohtaus ettei se meinannut loppua lainkaan. Saa siis nähdä, onnistuuko töiden teko vielä nämä kolme jäljellä olevaa päivää ennen kesälomaa, vai joudunko jäämään jo aiemmin sairauslomalle.
Mun mielestä juotavat kalorit on kans herkkuja :) tai musta tuntuu et huijaan itseäni jos en laskis niitä herkuiksi. Eli siis erikoiskahvit, kaakao, mehut, limut, alkoholi.
VastaaPoistaKyllä minäkin lasken kaikki sokerijuomat myös herkkuihin.
VastaaPoistaTottakai sokerijuomat ovat myös herkkuja, mutta makeutin tuon kahvin makeutusaineella ja juon vaan light-limuja ja niitäkin harvoin.
VastaaPoistaHuomaatko, että sinulla oli jo haasteeseen lähtiessä oletus, että herkkuja jokatapauksessa tulee ostettua ja syötyä ja toisaalta aina on selitys olemassa "miksi sallin itselleni nämä herkut". Itsellä on hiukan samaa vikaa ja sen takia varmaan kiinnitinkin asiaan huomiota. Saattaisi todella olla hyödyksi miettiä suhteensa herkutteluun kokonaan uusiksi. Joko tehdä siitä itselleen sallittua, jolloin ei tule salasyömisen ja itsensä huijaamisen ("kyllä minä tämän kerran voin, kun...") houkutusta ei tule (tosin silloin painonhallinnan kanssa voi tulla haasteita, jos homma lähtee aivan lapasesta) tai koittaa olla ihan täysin ilman niitä joku aika, jolloin ei enää tee mielikään herkutella (uskonko tähän itsekään) tai sitten parhaimpana vaihtoehtona yrittää löytää syyt tunnesyömiseen ja sitä kautta löytää terve suhde ruokaan. Viimeinen vaihtoehto vaatii aikaa ja vaivaa, mutta on sen arvoista.
VastaaPoistaAnonyymin kommentissa on hyviä pointteja! Tekstiä lukiessa tuli mieleen, että halusitko tuolla kakkupalalla korvata hierontakäynnin peruuntumisen aiheuttamaa harmitusta ja sitä, kun suunnitelmasi meni mönkään? Kyllä minuakin olisi samassa tilanteessa varmasti harmittanut! Kakkupalan sijaan olisi voinut keksiä muutakin tekemistä, kuten kirjastossa tai museossa/taidenäyttelyssä käynti, lukeminen ym. Toivottavasti kommenttini ei aiheuta harmistusta, yritän vain miettiä jonkinlaista apua! :)
PoistaToivotan sinulle paljon tsemppiä, että todella löydät ratkaisun tuohon herkkujen syömiseen ja sitä kautta tasapainon ruokailujen suhteen! :) Mielestäni tuon herkkupäiväkirjan pitäminen on tosi hyvä idea! Sen pohjalta voisit miettiä, miksi niitä herkkuja tuli juuri silloin syötyä ja miltä se tuntui. Olisiko siitä apua?
En mäkään (anonyymi 3) tahtonut loukata, oon vaan itse huomannut, että jonkun täytyy sanoa suoraan, että itse näkee ongelman syvimmän luonteen. Tsemppiä joka tapauksessa!
PoistaMinähän olen tosiaan todella voimakkaasti tunnesyöjä. Herkut maistuvat silloin kun masentaa tai kiukuttaa, mutta myös silloin kun on tylsää tai kun haluan juhlistaa jotain. Oikeastaan siis mikä tahansa asia on hyvä tekosyy herkuttelulle. Niin kuin olen täällä blogissakin monta kertaa kirjoittanut, niin minulla on ollut lapsesta asti sama taipumus, siitä on siis lievästi sanottuna hankala päästä eroon (ja liekö edes halua niin kauan jos vaan paino pysyisi hallinnassa)...
VastaaPoistaYmmärrän. Ei varmasti ole helppoa. Usein kuitenkin se joka haluaa, löytää keinot ja se joka ei halua löytää selitykset ;-) Joten tsemppiä siihen, jos halua löytyy! Mä itse olen lähtenyt liikkeelle ajatuksesta, mikä muu voisi olla kivaa kuin syöminen? Voisiko tunteen korvata joku muu tekeminen kuten vaikka liikunta. Meillä on myös itsellä mahdollisuus vaikuttaa teemmekö tunteella mitään, jos onnistuu ottamaan aikalisän, eikä heti anna itselleen lupaa herkkuihin, tunne usein menee ohi. Mutta se on itsestä ja omasta asenteesta kiinni, onko valmis tekemään töitä reaktiomallien muuttamiseksi. Vähän kuin Jutta taisi mainostaa: jos et pidä jostain, muuta se, jos et voi muuttaa asiaa, muuta asenteesi. Aurinkoista kesää ja toivottavasti herkkupäiväkirja auttaa!
VastaaPoista