Miksei se onnistu?

Mietin lähes päivittäin viime vuotta ja ihmettelen sitä, kuinka Fitfarmin ohjeiden noudattaminen oli niin helppoa. En lipsunut kuin silloin, kun annoin itselleni luvan lipsua, eli käytännössä eri dieettien - SD, Extra ja Lite) - välissä. Muina aikoina pysyin ruodussa ja paino laski koko ajan.

Tammi-helmikuun superdieettikin sujui ihan kohtalaisesti, mutta sen jälkeen en ole tainnut pysyä ruodussa kuin muutaman päivän putkeen ennen kuin olen sortunut. Välttämättä en ole aina lipsunut kovinkaan pahasti, mutten silti ole noudattanut ohjeita pilkulleen niinkuin olisi pitänyt. En osaa sanoa onko syynä ruokavalion lisääntynyt hiilihydraattien määrä joka ruokkii hiilarinhimoa, vai olenko vain kyllästynyt pilkuntarkkaan ruokavalioon.

Kyllästymisiä on kohdallani ollut aiemminkin. Joskus yläasteaikaan kokeilin sairaaladieettiä, ja ensimmäisellä kerralla sain painoa pois monta kiloa parissa viikossa mutta toisella (ja taisinpa kokeilla useamminkin) se ei enää tehonnut. Samoin sain aikanaan painonvartijoiden avulla pudotettua 15 kiloa, mutta sama ei onnistunut enää uudelleen vaikka yritin laskea laskin pisteitä monta vuotta. Kiloklubikin oli alkuun paljon tehokkaampi kuin myöhemmin. Olenko siis tässä runsaassa vuodessa vain kyllästynyt tähän ruokavalioon, joka on kuitenkin ollut aika samantyylinen ensimmäisestä Superdieetistäni lähtien sillä käytännössä vain hiilareiden määrä on ollut eri ajasta ja dieetistä riippuen?

Ongelmana on nyt se, kuinka saan otettua itseäni niskasta kiinni ennen kuin olen taas paisunut ihan muodottomaksi. Mikä olisi se keino jonka avulla pääsisin lopullisesti eroon jatkuvasta herkuttelusta? Joudunko turvautumaan terapiaan tai hypnoosiin, jotta saisin herkuttelun himon hävitettyä aivoistani? Suhteeni ruokaan on selvästikin jollain lailla vääristynyt, kun en näemmä pysty elämään normaalia elämää ilman että minun tekisi jatkuvasti mieli jotain hyvää.

Eilenkin olimme juuri syöneet päivällisen, ja vatsani oli aivan täynnä grilliruokaa (broilerinleikkeitä, kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, maissia ja yksi pieni peruna). Silti sorruin kaivamaan kaapin kätköistä ensin torilta ostamiamme herneitä, sitten salmiakkeja ja lopuksi rusinoita eikä syömisen himo meinannut loppua edes siihen. Jotain epänormaalia suhteessani ruokaan on pakko olla kun en saa hillittyä makeanhimoani normaalilla syömisellä.

Tällä viikolla olen pysynyt ruodussa vain kahtena päivänä - toivottavasti tästä päivästä tulee kolmas, herkut pyörivät koko ajan mielessä mutta toistaiseksi olen saanut hillittyä itseni -, muina päivinä olen syönyt enemmän tai vähemmän karkkia, jäätelöä tai muuta hyvää aina kun miehen silmä on välttänyt. Ensi viikon olis parasta sujua paremmin, jotta minun ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa viikonlopun grillijuhlissa...