Maanantaina oli tavallinen työpäivä, jonka jälkeen kävin ensin salilla ja sen jälkeen lasten kanssa MLL:n iltaperhekahvilassa. Siellä söin vappumunkin.
Tiistaina työpaikallani oli tiimipäivä, eli pääsimme irti normaalista työstä ja käytimme päivän kylläkin työasioiden parissa mutta paljon tavallista rennommin - ja ilman asiakkaita. Töiden jälkeen kävimme ostamassa jokavuotiset, paikallisten marttojen paistamat vappumunkit, joita söin illan aikana kaksi.
Keskiviikkona tiimipäivät jatkuivat poissa työpaikalla vieläkin enemmän työasioista erossa. Työnantaja tarjosi aamupalan (kinkku-juustosämpylän, hedelmiä ja vappuaaton kunniaksi hillomunkkeja). Olin ensin ajatellut ottaa oman aamupalani mukaan, mutta onneksi en sitä tehnyt vaan nautin hyvällä omatunnolla työnantajan tarjoiluista. Lounaan kävimme syömässä läheisessä ravintolassa, jossa söin paljon salaattia, gratinoituja juureksia, pienen perunan sekä leivitettyä punakampelaa tartar-kastikkeella. Jälkiruoaksi toinen hillomunkki palaveripaikalla.
Yksi tiimipäivän tehtävistä oli heti aamulla, kun meidän piti valita isosta määrästä paperille liimattuja kuvia se, joka miellytti itseä eniten. Minä valitsin seuraavan kuvan:
Suoraan sanottuna yllätyin, kun kuvan ottaessani yksi työkaverini sanoi että hän oli juuri ajatellut tuon kuvan olevan "aivan minun näköiseni". Kyseinen työkaveri on minulle uusi tuttavuus, hän tuli meille töihin juuri kun olin jäänyt ensimmäiselle äitiyslomalleni, ja kun palasin töihin viime vuoden tammikuussa niin hän oli juuri jäänyt omalle äitiyslomalleen. Takaisin töihin hän palasi vasta jokunen viikko sitten, ja minua suorastaan imarteli se että hän yhdisti minuun tuon ylläolevan kuvan ja sporttisuuden. Tykästyin itse asiassa kuvaan niin paljon, että ihastelin sitä koko vappuaaton palaveripaikalla. Päivän päätteeksi otin tuon kuvan mukaani, ja nyt se koristaa työpisteeni seinää.
Tiimipäivä loppui keskiviikkona kuohuviinilasillisiin, ja koska mies lähti hakemaan lapsia hoidosta niin pääsin itse jatkamaan matkaa kollegoiden kanssa jokilaivalle.
Parilla jokilaivalla istuttuamme porukka pieneni, ja suuntasimme eräälle terassille nauttimaan lisää hyviä juotavia. Tässä vaiheessa mukana oli enää pari läheisintä työkaveria ja yksi ei-niin-läheinen kollega, mutta juttujen taso muuttui pian sellaiseksi että lähenimme kyllä todella paljon.
Ilta menikin rattoisasti eräänlaisen terapiaistunnon merkeissä. Kumma kyllä miten jokainen muuttuu kovin avoimeksi paljastamaan elämästään kaikenlaisia yksityiskohtia heti kun on vähän alkoholia veressä... Tällä kertaa kaikilla paikalla olijoilla oli ollut elämässään rankkojakin aikoja, joita vertaillessamme ja toimiessamme toistemme terapeutteina ilta kului oikein rattoisasti. Välillä vaihdoimme paikkaa paikallisen ravintolan terassille, jossa söin päivälliseksi salamipizzan rucolalla ja pinjansiemenillä höystettynä. Ilta jatkui vielä hetkeksi erään kollegan luo, josta kiiruhdin sitten taksilla kotiin ja olin sängyssä jo puoliltaöin. Ennen kotiin suuntaamista teki mieli käydä Hesellä, mutta sain hillittyä itseni - jättipitkä jono tehkä edesauttoi päätöstä - ja menin suoraan kotiin. Kotona pari hapankorppua ja vähän sipsejä ja sitten nukkumaan.
Aamulla mies nousi lasten kanssa, ja sain itse nukkua pitkään. Krapula ei onneksi pahemmin vaivannut, sillä aina kun välillä heräsin niin hörpin vettä ja sokerimehua vatsan täydeltä. Aamupalan söin puoli kymmenen maissa, pitkästä aikaa puuroa, marjoja, raejuustoa ja soijalesitiinirakeita.
Päivän aikana teki krapulapäivän mukaisesti mieli kaikkea hyvää, ja sallinkin itselleni vähän sipsejä, hedelmiä ja hapankorppua. Pahemmin en kuitenkaan mässännyt, ja päivälliseksi söin muun perheen kanssa possunsuikalekastiketta, perunaa, kasviksia ja raejuustoa.
Vapusta selviämisen jälkeen oli tarkoitus palata heti takaisin ruotuun ruokavalion suhteen, mutta kuinkas kävikään? Eilen minun PITI mennä töiden jälkeen salille, mutta päivän viimeinen asiakas vei niin paljon aikaa että pääsin lähtemään töistä vasta reilusti työajan päättymisen jälkeen suuren ketutuksen saattamana. Salitreeni ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, ja tunnesyöppö Katjushka suunnistikin kotiin löhöämään hetkeksi sohvalla ennen kuin haki lapset hoidosta. Kävin kaiken lisäksi vielä kaupan kautta ja ostin jäätelöä, ja kotoa löytyi vielä sipsejäkin...
Viikonloppukin menee rentoillessa, tänään kävin aamulla kyllä lenkillä, mutta sitten kyläilin lasten kanssa ystäväni luona. Siellä söin lounaaksi ystäväni tekemää kasvissosekeittoa jonka höysteenä oli mustapekkaruokakermaa ja koskenlaskijaa. Jälkkäriksi iso suklaahippupikkuleipä. Pian meille saapuu kylään siskoni perheensä kanssa, ja päivälliseksi grillaamme possunpihvejä ja kasviksia sekä teemme lisukkeeksi uunissa ranskanperunoita. Jälkkäriksi ehkä iso-A:n synttäreitä varten tekemääni nutella-pullaa jonka jämät pakastin juhlien jälkeen.
Huomenna toivon kuitenkin pääseväni takaisin ruotuun, sillä viikon päästä lauantaina on Ms. Fitnessin viimeinen yhteistapaaminen jossa on myös kehonkoostumusmittaus InBody-laitteella. Mielenkiinnolla odotan minkälainen muutos on tapahtunut joulukuuhun verrattuna, mutta jos en saa herkuttelua kuriin niin vaaka saattaa näyttää aivan liikaa. Lisäksi kun käyn yleensä vaa'alla aamulla ja se mittaus on vasta iltapäivällä, niin paino on taatusti isompi kuin normaaleissa mittauksissani kotivaa'alla. Tärkeämpää onkin se, kuinka kehonkoostumus on muuttunut näiden viiden kuukauden aikana jonka verran on kulunut edellisestä mittauksesta. Mutta tänään siis otan vielä rennommin, ja yritän hillitä itseni syömästä kaikkea mitä mieleen juolahtaa...
Viikonloppukin menee rentoillessa, tänään kävin aamulla kyllä lenkillä, mutta sitten kyläilin lasten kanssa ystäväni luona. Siellä söin lounaaksi ystäväni tekemää kasvissosekeittoa jonka höysteenä oli mustapekkaruokakermaa ja koskenlaskijaa. Jälkkäriksi iso suklaahippupikkuleipä. Pian meille saapuu kylään siskoni perheensä kanssa, ja päivälliseksi grillaamme possunpihvejä ja kasviksia sekä teemme lisukkeeksi uunissa ranskanperunoita. Jälkkäriksi ehkä iso-A:n synttäreitä varten tekemääni nutella-pullaa jonka jämät pakastin juhlien jälkeen.
Huomenna toivon kuitenkin pääseväni takaisin ruotuun, sillä viikon päästä lauantaina on Ms. Fitnessin viimeinen yhteistapaaminen jossa on myös kehonkoostumusmittaus InBody-laitteella. Mielenkiinnolla odotan minkälainen muutos on tapahtunut joulukuuhun verrattuna, mutta jos en saa herkuttelua kuriin niin vaaka saattaa näyttää aivan liikaa. Lisäksi kun käyn yleensä vaa'alla aamulla ja se mittaus on vasta iltapäivällä, niin paino on taatusti isompi kuin normaaleissa mittauksissani kotivaa'alla. Tärkeämpää onkin se, kuinka kehonkoostumus on muuttunut näiden viiden kuukauden aikana jonka verran on kulunut edellisestä mittauksesta. Mutta tänään siis otan vielä rennommin, ja yritän hillitä itseni syömästä kaikkea mitä mieleen juolahtaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti