Suhteellisen levottoman viime yön jälkeen olin ajatellut ottaa tänään rennosti, kun iso-A on hoidossa. Katsella pikku-a:n kanssa telkkaria ja ottaa ehkä pienet päiväunetkin. Toisin kävi. Viimeöinen (ja tämänaamuinen) lumisade varmistivat että sain puolentoista tunnin reippaan hyötyliikuntasession kolaamalla pihaa, kun olin ensin saanut pikku-a:n nukkumaan. Ja nyt sitä lunta tulee taas, saa nähdä pääseekö mieskin vielä hommiin työpäivänsä jälkeen.
Piha on nyt onneksi kolattu ja pikku-a:kin nukkuu yhä, eli voisin palkita itseni vaikka suklaalla. Mutta en palkitse, sillä olen yhä herkkulakossa... Päiväuniakaan en viitsi enää mennä yrittämään, sillä a on tosiaan nukkunut jo jonkin aikaa ja saattaa herätä hetkenä minä hyvänsä. Nyt kun sanon näin, niin nukkuu taatusti vielä tunnin tai puolitoista, jolloin meidän onkin aika lähteä aloittamaan kevätkauden vauvajumppa :)
Illalla pääsen lisäksi ihan omaan liikuntahetkeeni, eli zumbaamaan...
Takana 30 kilon painonpudotus, edessä haaste siitä kuinka yhdistetään äitiys, työelämä sekä painonhallinta. Saako tämä äiti pois viimeisetkin liikakilot, vai lähteekö paino jälleen nousuun...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti