Vesa ei tajuu...

Otsikon lausetta hoetaan usein Kumman kaa -sarjassa, ja sanonta vaikuttaisi pitävän paikkansa myös tosielämässä monien miesten kanssa, ainakin oman mieheni kohdalla. Seuraavaksi avautumista siis aiheesta nimeltä Mies.
En ymmärrä, miksi mies tekee asiat joskus niin kuin tekee, ja kuinka hän ei voi aina tajuta jotain ihan yksinkertaisia asioita.


Esimerkki 1.
Saunassa meillä on kaksi löylykiulua, toinen meille ja toinen iso-A:lle. A:n kiulua pidämme pyykkitornin päällä silloin kun A ei ole saunassa. Mies oli taannoin ollut iso-A:n kanssa saunomassa, ja kun tulin hakemaan tyttöä puettavaksi näin miehen kaatavan A:n löylykiulusta veden  lavuaariin. Miksi? Eikö sitä vettä olisi voinut kaataa siihen suurempaan löylykiuluun sillä minä olin vielä tulossa saunomaan? Miksi ihmeessä se vesi piti heittää pois?


Esimerkki 2.
Mies valittaa usein siitä, ettei saa uudelleen unta jos joutuu käymään yöllä vessassa. No ei kai, kun laittaa aina vessan kattolampun päälle! Minä en sytytä valoa koskaan, tottakai ihminen osaa pissata pimeässäkin. Ja jos mies haluaa nähdä minne lorottaa, niin voisihan hänkin istua pöntölle ja hoitaa homman, jolloin ei tarvitsisi. Kaiken lisäksi mies sulkee aina vessassa suhteellisen ylhäällä olevan ikkunan kaihtimet vaikkei kukaan taatusti näkisi vessaan sisälle. Ja vaikka ikkunasta tulisi katuvalosta sen verran valoa että saisi sen avulla hoidettua vessahommat.


Esimerkki 3.
Minun täytyy vahtia miestä aika monessa kodin asioihin liittyvässä jutussa ja varsinkin laskujen maksussa. Meillä on erilliset tilit mutta yhteinen lainanhoitotili, jolle jompikumpi siirtää asuntolainanlyhennyksen verran rahaa joka kuukausi. Viime kuukausina olen saanut äitiyspäivärahani jo hieman ennen kuun loppua ja maksanut rahoilla juoksevat laskut (sähkö, vesi, vakuutukset) joiden eräpäivä on yleensä kuun loppupuolella. Mies on sitten kuun viimeisenä päivänä (jota palkkapäiväksikin kutsutaan) siirtänyt rahat asuntolainan maksua varten ja maksanut minulta maksamatta jääneet laskut.


No, joulukuussa kävi sitten niin, että mies maksoi laskut kun en ollut vieressä katsomassa. Yllätys yllätys, kuukauden tärkein (ja suurin) maksuerä eli lainanlyhennys jäikin maksamatta. En tiedä kuinka hän ei sitä huomannut, mutta iso syy voi löytyä veronpalautuksista jotka tulivat samoihin aikoihin. Meillä oli siis muutenkin tavallista enemmän rahaa käytössä, mutta kun saimme kuun loppupuolella pankista karhukirjeen, yhtään ylimääräistä ei enää ollutkaan. Rahaa oli käytetty kuun aikana muun muassa uuteen pesutorniin sekä kotimme ilmanvaihtokanavien puhdistamiseen, ja jostain syystä emme huomanneet rahaa olleen yhtään tavallista enempää. Joka tapauksessa joudumme nyt maksamaan rästiin jäänyttä lyhennystä vähitellen ja maksamaan ylimääräistä korkoa miehen unohduksen vuoksi.


Esimerkki 4.
Mies on muutenkin välillä saamaton. Hän saattaa valvoa yöllä tuntikausia pohtien talossamme tekemättömiä töitä, muttei saa mitään päiväsaikaan tehtyä. Minä olen aina se, joka potkii hänet liikkeelle tai aloittaa hommat. Mies on esimerkiksi puhunut pihalla olevien puiden kaatolupien hakemisesta koko tämän yli 2,5 vuotta mitä on tässä talossa asuttu, mutta hän on vain saanut tulostettua hakemuksen kunnan sivuilta jo kaksi kertaa ja jättänyt sen täyttämättä. Usein tuntuu siltä, että jos minä en tee jotain, niin se jää sitten tekemättä ihan kokonaan! Ja tällä hetkellä kaikki oma jaksamiseni menee lasten kanssa olemiseen ja pikku-a:n kanssa heräilemiseen, eli minua ei voisi paljon jotkin pikku korjaukset tai puun kaadot kiinnostaa. 


Jos mies saisi hyvin nukuttua, niin pikku-a nukkuisi varmaan paljon enemmän meidän kanssa samassa sängyssä jolloin minäkin saisin nukuttua paremmin. Mutta jos a tulee viereen niin mies ei saa nukuttua senkään vertaa. Eli minä siis juoksen pikku-a:n huoneessa parhaimmillaan tunnin puolentoista välein joka yö syöttämässä, ja aika usein nukahdan sinne patjalle lattialle. En tosin viitsi siinä koko yötä nukkua, sillä ikkunasta vetää siihen patjalle asti ja se patja on liian ohutkin... 


Miehessä on siis aika paljon ärsyttäviä piirteitä joista on pakko päästä avautumaan aina silloin tällöin, mutta rakastan kuitenkin miestäni todella paljon ja olen hänen kanssaan onnellinen. Lastenkin kanssa hän on todella mahtava, mutta joskus hän voisi ehkä ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa niiden rästissä olevien kodin korjaustenkin tekemisen...