Sormiruokailupohdintaa

Kun iso-A syntyi, en ollut kuullutkaan sormiruokailusta. Itse asiassa koko ajatus siitä, että vauvalle voisi syöttää muutakin kuin soseita, kuulosti kovin omituiselta. Eihän pieni vauva osaa vielä niellä mitään karkeaa. Alkuun syötin iso-A:lle itse tekemiäni sekä kaupan silkoisia soseita, ja noin kahdeksan kuukauden iässä aloimme maistelemaan hieman karkeampaa ruokaa kuten kaikissa lastenruokaoppaissa neuvottiin. Iso-A sai syödä sormin samaa ruokaa kuin me - uunilohta, perunaa ja parsakaalia - ensimmäisen kerran varmaan lähempänä vuoden ikää, ja se tuntui jo todella maatamullistavalta.

Pikku-a:n kanssa olisin varmasti toiminut tuttuun tapaan eli aloittanut kiinteiden maistelun samettisen sileillä soseilla, jos lusikka olisi vaan kelvannut. Ja kun lusikka ei kelvannut, olisin luultavasti repinyt hiuksia päästäni ja taistellut syömisten kanssa kuukausikaupalla sekä jatkanut täysimetystä hamaan tulevaisuuteen, ellen olisi raskausaikana tutustunut erääseen toiseen tulevaan äitiin. Kun sitten valittelin lusikan hylkimistä, tämä kertoi pikku-a:ta pari kuukautta vanhemman vauvansa syöneen jatkuvasti pelkkää sormiruokaa. Kiinnostuin aiheesta, ja sille tielle jäin.

Nyt tuntuu jo aivan luonnolliselta, että pikku-a syö itse oman ruokansa. Oikeastaan on oikein mukavaa, kun pääsee vauvan ruokinnassa itse helpommalla. Varsinkin, kun iso-A tarvitsee usein apua oman ateriansa kanssa.  Useimmilla ruokailukerroilla syötän A:lle ainakin osan ateriasta, sillä muuten hän vain leikkisi ruoalla ja ruokailu kestäisi ikuisuuden. Pari kertaa, kun olen kokeillut pikku-a:n syöttämistä, on ollut aika hankalaa yrittää lappaa molemmille lapsille ruokaa suuhun yhtä aikaa ja pitää ruokailutilanne hallinnassa. Kuitenkin kun a syö itse, voin rauhassa keskittyä iso-A:n auttamiseen ja omaan ruokailuuni.

Pikku-a:n ruokailu on siis hyvässä jamassa, ja nyt vain odottelen sitä että vuoden ikä lähestyy ja vauva pääsee enenevässä määrin syömään kanssamme samaa ruokaa ilman että joudun koko ajan valmistamaan hänelle omat murkinat. Onhan a:n ruokien valmistaminen nytkin jo helpompaa kuin iso-A:n vauvasoseiden kanssa säätäminen, mutta toisaalta en myöskään voi turvautua purkkiruokiin kiireisinä päivinä tai reissussa. No, kaikessa on jotain hyvää ja näillä mennään :)