Pari päivää sitten kirjoitin sormiruokailun ideologioista, ja julkaisin tekstini ehkä hieman keskeneräisenä sillä mieleeni tuli aiheesta lisää sanottavaa. Netissä on eräs keskustelu, jossa kukin voi kertoa mitä hänen sormiruokailijalapsensa on päivän aikana syönyt. Eräs äiti kirjoitti seuraavaa:
" KOKONAINEN luomubanaani, pari haukkua luomuomenasta, puolikas nakd-patukka (taatelia ja cashewpähkinää), pari tl smoothieta, jossa luomuhedelmiä (päärynää, mandariinia, banaania) kookosmaitoa ja luomuvaniljaa. "On todella hienoa, että jollain riittää rahaa ja viitseliäisyyttä hankkia lähes kaikki ruoka luomuna, mutta miksi se täytyy mainita jokaisen ruoka-aineen kohdalla erikseen? Onko luomun käyttäminen sellainen asia, että siitä on pakko kehuskella. Haluaako esimerkiksi kyseinen äiti varmistaa, ettei kenellekään tule epäselväksi että hänen lapsensa ei saa mitään, joka ei ole luomua. Jos minä olisin kirjoittanut kyseisen listan, olisin yksinkertaisesti maininnut hedelmät ja kasvikset ilman luomu-sanaa. Onko kyseisellä ädillä mahdollisesti joku pätemisen tarve, halu kertoa että hän on parempi kuin muut koska käyttää nimenomaan luomua. Ei välttämättä, mutta sellainen olo minulle tuosta kirjoituksesta tuli.
Edellisessä kirjoituksessani mainitsin etten muista koskaan ostaneeni luomua. No, pari päivää sitten ostin, nimittäin ohrattoon tulleita luomupapuja. Mutta en siksi että ne olivat luomua vaan koska ne olivat ainoat jotka eivät olleet alumiinitölkissä.
En halua, että kukaan sormiruokailua harkitseva pienen vauvan äiti aloittaakin kiinteiden maistelun soseilla sen vuoksi, että sormiruokailua käsittelevissä kirjoituksissa puhutaan niin usein juuri luomuruoan tai lähiruoan suosimisesta, tai esimerkiksi samassa yhteydessä mainitaan vaikkapa kestovaippailu tai muu "ekoilu". Sormiruokailua voi todellakin harrastaa kuka vain muihin ideologioihin katsomatta. Mutta myös näille "ekoilijoille" haluan sanoa, että kadehdin heidän viitseliäisyyttään enkä todellakaan tuomitse millään lailla, hyvä te!
Olet ihan oikeassa! Jos ihmiset hylkäisivät ajatuksen sormiruokailusta sen takia, että se on "liian hippiä luomutouhua", olisipa iso sääli se. Luulen, että luomu ja lähi nousevat esiin parista syystä: ovat muutenkin kovasti puheenaiheena ruoassa juuri nyt, ja jos aikaa ja viitseliäisyyttä on, tulee kauppareissuista pieniä luomun perässä -seikkailuja, joita vielä yhden lapsen kanssa on energiaa harrastaa.
VastaaPoistaTsemppiä sormiruokailun kanssa! Se on ihan mahtavaa, eikä mene ollenkaan pilalle jos välillä syöttää. Rennolla meiningillä vaan. Kiitämme linkkaamisesta :)