Jumissa

Anteeksi etten ole kirjoittanut aikoihin. En ole ylipäätään ollut paljon tietokoneella, saati jaksanut kirjoittaa. Kunpa olisikin olemassa jokin sovellus joka ohjaisi tekstin suoraan ajatuksista tänne blogiin, sillä olen pyöritellyt asioita kyllä joka päivä päässäni saamatta niitä kirjalliseen muotoon.

Viime päivät - tai jopa viikot - olen ollut täysin jumissa, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Niska-hartiaseutu on kuin paikalleen jämähtänyt ja päähän särkee lähes koko ajan, ja jos joku päivä tuntuu paremmalta niin seuraavana päivänä jumi on tullut taas takaisin. Lisäksi olo on ollut tosi väsynyt enkä meinaa jaksaa mitään. Onko siis ihme, että olen skipannut salitreenin kerran jos toisenkin, ja mennyt sen sijaan töiden jälkeen kotiin lukemaan kirjaa - joskus herkkujen kera, joskus ilman.

Voisi oikeastaan miettiä että mikä on syy ja mikä seuraus. Onko väsymys seurausta liiallisesta herkuttelusta ja vähäisestä liikunnasta, vai johtuuko herkkujen himo ja liikunnan karttelu väsyneestä olosta. Oli miten oli, niin kyseessä on aikamoinen oravanpyörä kun väsymys johtaa herkutteluun joka aiheuttaa väsymystä, eikä ketjua meinaa saada millään katkaistua.

Sinänsä haluaisin salille, ja ajatus treenin skippaamisesta ahdistaa, mutta toisaalta en halua pakottaa itseäni salille väkisin, jos pelkkä ajatus saa aikaan ahdistusta kun päähän särkee ja silmiä verestää väsymyksestä. Lisäksi olen nyt loukannut jotenkin olkapääni, josta säteilee kipua olkavarteen. Viime viikolla kipu oli niin paha etten voinut edes kuvitella käsitreeniä, ja nyt pelkään että jos rasitan käsiä niin kipu palaa. Lääkärin määräämät lihasrelaksantit ja tulehduskipulääke ovat helpottaneet vähän, mutta en malta odottaa ensi viikkoon jolloin pääsen taas hierojalle...