Päivä ilman kunnon lepoa

Tänä aamuna mies haki pikku-a:n viereemme, kun tämä heräsi aamukuudelta. Onneksi vauva nukahti imetyksen jälkeen, mutta heräili uudestaan vailla kahdeksan. Samoihin aikoihin kuulin, että iso-A:n huoneesta kuuluu kolinaa. Menin katsomaan, ja neiti olikin laittanut valot päälle ja leikki vuoteessaan parin lelun kanssa. Tämä on ensimmäinen kerta kun niin tapahtui, yleensä A on alkanut huutelemaan siellä meitä vanhempiaan.

Kävin aamupäivällä lasten kanssa perhekerhossa, ja ajattelin että syömme kaikki kolme lounaan tultuamme kotiin. Taisi olla virhe, sillä pikku-a nukahti pari minuuttia kestäneellä kotimatkalla turvakaukaloon. En raaskinut herättää häntä, vaan avasin hieman haalaria ja siirsin kaukalon a:n huoneeseen ajatellen että vauva herää varmasti ihan kohta, sillä hän sai maitoa edellisen kerran aamuyhdeksältä eikä puurokaan oikein maistunut. Söin lounaan iso-A:n kanssa ja laitoin tämän päiväunille, ja neiti nukahtikin helposti.

Tunnin ajan istuin tietokoneen ääressä ja odotin pikku-a:n heräämistä. Sitten luovutin, ja siirryin olohuoneeseen television ääreen. Tuskin olin saanut digiboksilta ohjelman valittua, kun iso-A:n huoneen ovi avautui. "A heräsi" kuului pirteän pikkutytön ääni. Päiväunet olivat siis vain tunnin mittaiset, verrattuna normaaliin pariin kolmeen tuntiin. Siihen jäi siis tämän äidin rentoutuminen telkkarin ääressä, ja A:lle Teletapit pyörimään äidin leffan sijaan.

Pikku-a puolestaan on nukkunut jo kohta 2,5 tuntia vaikka normaalisti päiväunet kestävät puolesta tunnista tuntiin. Kello alkaa olla jo kaksi eikä hän ole syönyt vielä lounastakaan, ja parin kolmen tunnin päästä olisi jo illallisaika. Kuinkas tässä nyt näin kävi?

Turha sanoa, että itse olen todella väsynyt, sillä viime yökin oli jokseenkin levoton enkä saanut nukuttua paria tuntia pitempää putkea. Tukkoinen olo jatkuu yhä, toivon että poskiontelontulehduksen parantuessa nuhakin hellittäisi. Sitten olisi hyvä aika aloittaa pikku-a:n unikoulu yösyöttöjen lopettamiseksi. Olen parina yönä nukkunut osan yöstä pikku-a:n huoneen lattialla olevalla patjalla, ja unikoulu toteutetaankin luultavasti niin, että jos a ei ensimmäisen heräämisen jälkeen nukahda helposti niin menen taas sinne ja a pääsee miehen viereen nukkumaan. Siitä miehen on helppo laittaa vauvalle tuttia suuhun ilman että hänen tarvitsee nousta pois sängystä tyynnyttelemään itkevää neitiä. Jospa yöheräämiset siten vähitellen häviäisivät, ja toivottavasti pikku-a ei vaan totu siihen että pääsee vanhempien sänkyyn nukkumaan...