Edessä haastava viikko

Viime viikonloppu ei todellakaan mennyt dieetin mukaan. Perjantaina tuli juotua vähän liikaa firman bileissä ja hesen kautta kotiin (tosin se heseruoka tuli yöllä myös pois yläkautta), lauantaina kärsin jäätävästä krapulasta eikä mikään pysynyt sisällä ennen kuin vasta iltaseitsemän aikaan, jolloin herkuttelinkin miehen kanssa muna-pekoni-iltapalalla. Sunnuntai meni alkuun melkolailla dieetin mukaan, mutta (krapulapäivää varten varaamani ja silloin syömättä jääneet) 200g suklaakuorrutettuja pähkinöitä sisältää yllättävän paljon kaloreita...

Viikonlopun vuoksi kroppa huutaa taas kaikkea hyvää, mutta koska olo on taas terve niin olen päättänyt olla lipsumatta. Toisaalta se on kotona melko helppoakin, kun sisäinen salasyöppöni ei salli itselleni herkkuja miehen läsnäollessa. Ainakin viimeiset pari päivää ovat taas menneet tosi helposti ruodussa.

Viime viikon lopulla sovin, että lähden ensi viikoksi työmatkalle Vaasaan. Tarkoitus olisi olla poissa sunnuntai-iltapäivästä torstai-iltaan, eli neljä yötä hotellissa firman piikkiin ja junamatkatkin maksettuna. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ihana saada aikaa minulle. Toisaalta teen Vaasassa täyttä 8 tunnin työpäivää normaalin kuuden tunnin sijaan, toisaalta minulla on koko muu aika vain itselleni eikä tarvitse miettiä lasten hoitoa tai liian varhaisia aamuherätyksiä - muutoin kuin omasta tahdosta vaikkapa lenkille.

Sitten aloin miettimään, että miten hoidan ruokailut reissussa ollessani. Aamupala kuuluu huoneen hintaan, mutta entäs muuten? Tässä vaiheessa olen ajatellut viedä mukanani herat ja treenijauheet, jos vaikka ehtisin pari kertaa salillekin tai pystyn tekemään kotitreenin. Kaupasta löytyy varmastikin salaattiainekset ja rahkaa iltapalaksi.

Olkapäälläni on kuitenkin pieni piru, joka yrittää jo nyt saada minut sortumaan herkkuihin, johtuen luultavastikin tuosta viime viikonlopun herkuttelusta. Edes ajatus PT:n läksytyksestä ei välillä meinaa auttaa, sillä eihän hänelle tartte mitään kertoa vai mitä?? Tiedän PT:ni lukevan blogiani, eli nyt kun tunnustan sisäisen kamppailuni, niin ehkä en sen vuoksi kehtaa oikeasti lipsuakaan, varsinkin kun olen jo saanut luvan syödä vapaammin pari seuraavaa viikkoa kesälomani ajan.

Alkuvuoden jatkunut kehitys kropan ja painon kanssa on hidastunut viime viikkojen flunssaisen olon ja syömisessä lipsumisen vuoksi, mutta onneksi en ole ehtinyt saamaan vielä vahinkoa aikaiseksi, vaan paino oli tänä aamuna jopa alempana kuin pitkään aikaan (virallinen painopäivitys tulee blogiin viikonloppuna eli kuun vaihteessa). Nyt pitää vaan pitää syömiset pääosin kurissa pari viikkoa, niin lomalla saa ottaa vähän - huom! vähän - rennommin, tarkoitus ei ole vetää koko lomaa överiksi syömisten kannalta. 

Asuni luokkakokouksessa ja firman kesäjuhlissa