Aivan kuin pikku-a olisi tänään alkanut tajuamaan liikkumisen salat. Olimme anoppini luona kyläilemässä ja pikku-a istui paljaalla, kiiltävällä laminaattilattialla olohuoneessa. Yhdessä vaiheessa huomasin että vauva oli hytkytellyt itseään jo jonkin verran eteenpäin, ja ylävartalon eestaas heijaus vain jatkui. Neiti taisi liikkua yhteensä n. metrin verran ennen kuin oli niin lähellä kaappia että kolautti siihen päänsä huojuessaan, ja siihen loppui harjoittelu. Lisäksi a alkoi eilen siirtää istuessaan toista jalkaansa taakseen (tai siis taittoi polven ja käänsi säären taaksepäin), eli tasapaino alkaa istuessa olla jo niin hyvä että vauva uskaltaa jo vähän kokeilla asentojenkin vaihtamista. Saa nähdä, koska peppukiitäminen alkaa toden teolla.
Nyt viikonlopun aikana vilkuttelukin on otettu käyttöön kunnolla, samoin taputtaminen. Pikku-a on taas niin paljon isomman oloinen...
Takana 30 kilon painonpudotus, edessä haaste siitä kuinka yhdistetään äitiys, työelämä sekä painonhallinta. Saako tämä äiti pois viimeisetkin liikakilot, vai lähteekö paino jälleen nousuun...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti