torstai 7. maaliskuuta 2013

Helpotuksen huokailua kotiäitiä leikkiessä

Saimme tänään miehen kanssa molemmat hyviä uutisia työrintamalta. Meidän työpaikkamme säilyvät, tosin tiimirakenteeseen ja tehtävänkuvaan voi tulla jotakin muutoksia. Niillähän ei sinänsä ole niin suurta väliä, sillä työsuhteeni aikana olen tähänkin saakka ehtinyt olla monen eri esimiehen alaisuudessa eri asioihin keskittyen. Pääasia että palkka ei laske...

Eihän työpaikan menetys nyt mikään katastrofi olisi ollut sillä olisin toisaalta jäänyt mielelläni lasten kanssa kotiin, mutta saammepa nyt maksettua ihan rauhassa lainoja pois ilman stressiä uuden työpaikan etsimisestä. Lapsetkin tuntuvat viihtyvän hoidossa hyvin.

Loppuviikon saan kuitenkin leikkiä kotiäitiä, sillä iso-A sai sairauslomaa. Hänellä on ollut jo lähes viikon ajan vatsa löysällä, ja lääkäri totesi että kyseessä taitaa olla adenovirus. Kuulemma se ei ole kovin herkästi tarttuva tauti, mutta kannattaa silti olla kotona pari päivää. Onneksi pomo kertoi työpaikan säilymisestä puhelimitse niin voin nyt olla huoletta kotona.

Onhan tämä kotona olo ihan mukavaa, mutta tähän on tullut myös uusia haasteita. Ensimmäinen on pikku-a:n siirtyminen pinnasängystä isojen lasten sänkyyn. Hän on nyt nukkunut isossa sängyssä vajaan viikon, ja tänään oli ensimmäinen kerta kun hänet joutui viemään takaisin useaan otteeseen. Iltaisin tyttö on jäänyt sänkyynsä kiltisti, mutta nyt eivät päiväunet meinanneet maistua. Sainkin istua sängyn vieressä lähes puoli tuntia ennen a:n nukahtamista.

Lisäksi minua on vaivannut koko päivän armoton herkkujen himo. Ensinnäkin lääkäri määräsi iso-A:lle "lääkkeeksi" sipsejä, ja kun annoin niitä hänelle pikku-a:n nukahdettua niin en voinut olla maistamatta niitä itsekin. Hyvä että en sitten sortunut ahmimaan koko pussia! Sain onneksi lopetettua vain muutaman sipsin syötyäni, mutta tiukkaa teki. Lisäksi sorruin äsken syömään yhden kaksi Belvitan aamupalakeksiä kun annoin niitä lapsille välipalaksi.

Syitä tähän herkkujen himoon ovat luultavasti sekä yhä flunssainen olo että tuo työstressi (vaikka se onkin jo helpottanut), mutta kaikki syythän ovat loppujen lopuksi vain tekosyitä. Nyt on pakko yrittää olla loppupäivä ja huominen ilman ylimääräisiä herkkuja, jotta saa lauantaina nauttia Bruce Willisin seurasta popcornin kera ;)

Pakko muuten kertoa teillekin hyvät uutiset terveysrintamalta. Kun odotin pikku-a:ta, minulta mitattiin kolesteroli kahteenkin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla se oli (maaliskuussa kaksi vuotta sitten) 7,5 ja toisella kerralla (toukokuun alussa) 8,3 eli todella korkealla. Vuosi sitten, eli laihdutusurakkani alkuvaiheessa, se oli tippunut jo sallitulle tasolle eli 4,9:ään. Pari päivää sitten kävin työterveyshuollossa mittauttamassa tämänhetkiset arvot, ja ne ovat huippuhyvät eli kokonaiskolesteroli 2,9 mmol/l. Lisäksi hyvän ja huonon kolesterolinkin suhde on ihanteellinen. Painonpudotus ja terveelliset elämäntavat siis kannattavat!

4 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Itsellä on korkea verenpaine ja siksi pitäisi päästä kiloista eroon. Miten se onkin niin vaikeaa :X onneksi saan inspiraatiota sun blogista. Asutko muuten 20540 alueella tai lähellä? Itsellä 2,5v tyttö ja laihdutusurakka, mietin vaan että mahtaisko susta jopa saada vaikka lenkkiseuraa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 20540 oli oma postinumero joskus vuosia sitten, nykyään asustelen lähikunnassa...

      Poista
  2. Oho, onpa hienoja tuloksia kolesterolista :) Hienoa on myös se, että saatte molemmat pitää työpaikkanne. Lapsetkin saa vähän enemmän kontaktia elämään kodin ulkopuolella, kun ovat hoidossa silloin kun te ootte töissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monihan on sitä mieltä että (varsinkin) alle 3-vuotiaille koti on ainut ja oikea paikka olla, mutta kyllä ainakin omat lapset viihtyvät hoidossa. Yritän tosin pitää hoitopäivät mahdollisimman lyhyinä, eli vaikka täydestä päivästä maksetaan niin ovat normaalisti 6-7h hoidossa, vain poikkeuksellisesti jopa 9h jos työvuorot menevät miehen kanssa päällekäin...

      Poista