Se pienenee!

Tänä aamuna kun aloin pukemaan itseäni, käteni osui alavatsaan eri tavalla kuin normaalisti ja huomasin että vatsani tuntui jotenkin oudolta. Meni hetki ennen kuin tajusin, mikä oli erilaista kuin ennen. Vatsa ei nimittäin ollutkaan pelkkää löysää ja pehmeää vaan tuntui suorastaan omituiselta, kiinteältä! Vatsan keskellähän löysää on vaikka kuinka paljon, mutta sieltä alavatsasta (ja kylkiin päin mentäessä) rasva alkaa vähitellen kadota, mikä ilahdutti minua kovin.

Eilen salilla käydessäni oli pakko ottaa muutama kuva vatsastani, sillä treenin jälkeen huomasin vaatteita vaihtaessani, että vatsa näytti jotenkin litteämmältä kuin ennen. Liekö sitten syynä runsaasti vatsalihasliikkeitä sisältänyt treeni, mutta kyllä noissa kuvissa on mielestäni huomattavissa pientä edistystä. Tokihan vatsanahka on todella löysä ja roikkuva, mutta jospa se tuosta vielä vetäytyisi..

Tänään näin töissä pari ihmistä, joita en ole nähnyt sen jälkeen kun jäin runsaat kolme vuotta sitten äitiyslomalle. Toisen olin tuntenut aiemmin hieman paremmin, mutta toinen sanoi että ei olisi edes tunnistanut minua jos olisin kävellyt kadulla vastaan. Sainkin hoikistuneesta ulkomuodostani kehuja, ja on kai pakko alkaa uskomaan että olen oikeasti jo suht. hoikka vaikka en itse tunnekaan itseäni hoikaksi. Kaipa se että näkee vain jatkuvasti tuon edessä olevan pömpön, tekee vaikeaksi ajatella itsensä millään lailla normaalina. 

Lisäksi kun otan itsestäni valokuvia, niin rajaan ne aina siten että kuvissa ei ole paljonkaan vertailupisteitä. Olinkin tässä yksi päivä todella yllättynyt nähdessäni miehen minusta nappaaman kuvan, jossa näytin tosiaan aika pikkuiselta. Tuollaisia kuvia pitäisi varmaan nähdä enemmänkin, mutta kukapa niitä ottaisi sillä en halua pyytää miestä räpsimään kuvia jatkuvasti - en halua edes miehen silmissä vaikuttaa omahyväiseltä ja itserakkaalta - enkä uskalla antaa uutta kameraamme iso-A:nkaan käsiin vanhan mentyä rikki ilmeisesti liian kovakouraisen kohtelun seurauksena...

Kuinkahan sitä onnistuisi oikeasti sisäistämään ajatuksen siitä että on normaalipainoinen ja jopa hoikka, kun on niin tottunut ajattelemaan itsensä ylipainoisena ja paljon isompana kuin muut? Aiemmin en edes tajunnut kuinka iso oikeasti olin, mutta nykyään kun katson vaikkapa tuota otsikkobannerin ensimmäistä kuvaa niin olen ihan kauhuissani siitä minkä kokoinen olen ollut. Siihen en halua palata enää koskaan!