3 viikkoa Liteen, ja kaapista ulos

Liten alkuun on nyt tasan kolme viikkoa. Aamulla vaaka näytti 81,4kg, eli näiden kolmen viikon aikana olisi hyvä saada tuo 1,4kg tiputettua. Viikossa lähti nyt 300g, mikä on kuitenkin aika hyvä tulos ottaen huomioon että 8 päivän sisällä tuli herkuteltua neljästi!

Olen nyt (noiden herkuttelupäivien lisäksi) noudattanut SD Extran ylläpitäjien ruokavaliota aika tunnollisesti, ja pakko sanoa että päivän toinen ateria on ollut haastava. Siinä saa nimittäin syödä muun ruoan ohessa joko riisiä, pastaa tai perunaa, ja ruokamäärä tuntuu todella valtavalta. Eilen oli pakko jättää osa parsakaalista ja perunoista syömättä sillä vatsaan ei vain mahtunut enää. Treenipäivät voivat olla vielä haastavampia, sillä tuolloin hiilareita kuuluu molemmille aterioille ja lisäksi pitäisi syödä banaani ennen ja jälkeen treenin. Treenin jälkeen käy myös omena, mutta silti.

Viime viikolla treenit jäivät nollaan, sillä kurkkukipu vaivasi koko viikon. Tällä viikolla olisi tarkoitus treenatakin, mutta aikataulu aiheuttaa haastetta sillä mies lähti taas töihin 7 viikon yhdistetyn isäkuukauden ja kesäloman jälkeen. Tänään oli tarkoitus tehdä kotitreeni pikku-a:n käytyä päiväunille, mutta neiti nukahtikin rattaisiin jo ennen lounasaikaa eikä herännyt edes siihen kun riisuin ulkovaatteet pois ja nostin sänkyynsä. Unta on kohta riittänyt jo puolitoista tuntia, eli voi olla ettei a enää nukukaan myöhemmin. Enkä itse ala jumppaamaan jos hän pyörii jaloissa ja mahdollisesti keskeyttää treenin ties kuinka monta kertaa, ja koska söin lounaan samaan aikaan iso-A:n kanssa niin en voisi treeniä edes aloittaa ennen kuin vasta pienen ajan päästä. Onneksi tässä Extran ja Liten välillä saakin löysäillä ihan luvan kanssa.

Ainut ongelma treenien poisjäännissä on se, että kroppa ei siitä tunnu tykkäävän. Viime viikolla jouduin useana yönä ottamaan särkylääkettä, sillä selkä oli herätessäni niin kipeä ettei uni meinannut tulla uudelleen. Kolmantena yönä osasin yhdistää selkäkivut treenaamattomuuteen. Olen kärsinyt yöllisistä selkäkivuista molempien lasten imetysajan, mutta kesä on mennyt pääasiassa kivuttomana ja ajattelin jo päässeeni jomotuksesta eroon, mutta treeniä se näköjään vaatii.

Tunnelmat ovat kaiken kaikkiaan todella odottavat. En malta odottaa Liten treeniohjelmaa tai ruokavaliota, vaikka tuskin noissa syömisissä mitään maata mullistavaa eroa onkaan. Ainakin hiilarit vähenevät taas, sitä odotellessa ja siihen saakka tankkaillessa...

Tulin muuten pari päivää sitten ns. ulos kaapista eli läväytin Facebook-profiiliini ennen ja jälkeen -kuvat. Ennen-kuvana oli helmikuussa otettu kuva, jossa makaan sohvalla pikku-a sylissäni nukkuen, ja jälkeen-kuvana sunnuntaina juhlavaatteissa otettu valokuva. Helmikuun kuva on suoraan sanottuna järkyttävä ja oikein korostaa sitä kuinka valtava olen ollut. Oikeasti en ehkä ole edes ollut ihan niin iso miltä kuvassa näytän - toivottavasti ainakaan - mutta parempaakaan kuvaa en löytänyt sillä viime aikoina en kovinkaan mielelläni suostunut kameran eteen. Onneksi asenne on muuttumassa kun kuvista ei katso enää norsun ja virtahevon risteytys... Kuvista saatu palaute oli jokatapauksessa todella hienoa, paljon positiivista kannustusta ja hyvää mieltä. Tänne kuvat tulevat vasta jos saan retusoitua niistä kasvoni pois, sillä haluan jatkaa tätä linjaani että en julkaise mitään kuvia joissa näkyy minun tai elämäni ihmisten kasvot.