Miltä minä näytän?

Nyt kun minulta on vuoden sisällä lähtenyt jo lähes 35kg painoa, niin pakko myöntää että oma kehonkuva on välillä aika hakusessa. Peilistä katsoo joskus suhteellisen hoikka naisihminen, joskus taas kamala läski. Onneksi olen yhä useammin tyytyväinen peilikuvaani, mutta silti en osaa edes kuvitella mitä muut ihmiset ajattelevat minusta.

Usein mielessä pyörii ajatus siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat. Ajattelevatko he että näytän yhä ylipainoiselta, vai olenko jo ihan normaalipainoisen näköinen? Eihän minun tietysti pitäisi keskittyä muiden mielipiteisiin vaan omaani ja siihen että olen itse itseeni tyytyväinen, mutta en vain voi mitään ajatuksilleni.

Kysynkin nyt teiltä hyvät lukijani, miltä minä näytän? Kuinka paljon ajattelisitte minulla olevan vielä pudotettavaa? Kaikki kuvat on muuten otettu tällä viikolla. Ensi viikolla lupaan julkaista myös viikonloppuna otettavat SD 2013:n jälkeen-kuvat :)

 

Rentoilua vai tiukasti ruodussa?

Tällä viikolla olen päässyt kuntoilemaan ihan kiitettävästi. Maanantaina tein lumitöitä ja kotitreenin, tiistaina pääsin aamulla sauvakävelylle ja eilen salille. Tänään aamullakin olin ahkera: herätyskello soi jo klo 5.45 jotta ehdin käymään sauvakävelyllä ennen miehen töihinlähtöä. Yleensä saan aamuaerobisesta reilusti energiaa koko päiväksi, mutta tänään herätys oli kyllä niin aikainen että väsymys vaivasi pitkään. Vasta kun sain töissä päivän ensimmäisen kahvikupillisen puoli yhdeltätoista, alkoi olo vähän virkistymään. Illalla pääsin myös hierojalle, ihanaa!

Loppuviikon liikunnoista en vielä pysty sanomaan mitään. Olin aikonut käydä salilla huomenna töiden jälkeen, mutta minun on kuitenkin paras tulla kotiin lasten luokse. He nimittäin menevät viikonlopuksi appivanhempieni luo yökylään heti lauantai-aamuna ja palaavat jossain vaiheessa sunnuntaina, minkä vuoksi haluan viettää heidän kanssaan aikaa edes perjantai-iltana. Alun perin minun ja miehen oli tarkoitus osallistua lauantaina työpaikkamme iltamiin, ja olinkin jo antanut itselleni luvan että syön tuolloin sitä mitä tarjolla on enkä stressaa dieetistä. Illanvietto kuitenkin peruttiin viime tipassa työpaikan yt-neuvottelujen vuoksi, mutta lapset menevät silti yökylään jotta saamme irrotettua keittiön seinästä tapetit ja maalattua seinän ilman pieniä apureita.

Nyt en sitten tiedä, mitä tekisin syömisten kanssa. Toisaalta olisi hyvä jos noudattaisin dieettiä, sillä tankkailin jo viime viikonloppuna ja viikon päästä menemme vanhempieni luo jossa tulee neljä päivää putkeen ilman dieetin noudattamista. Toisaalta olisi kuitenkin ihana syödä edes jotain hyvää, sillä saamme miehen kanssa yhteistä aikaa niin harvoin että sitä voisi juhlistaa tekemällä jotain sellaista ruokaa mitä emme lasten läsnäollessa viitsisi tehdä. Vapaampi syöminen houkuttelee todella paljon siksikin, kun minulla ei ole enää niin paljon pudotettavaa. Uskon saavuttavani tavoitepainoni SD Extran aikana, eli miksi en voisi ottaa vähän rennommin tässä välissä?

Tuo ajattelutapa on tietysti vähän vaarallinen, sillä olisi kovin helppoa antaa lupa herkutella jatkuvasti sillä verukkeella että painonpudotustarvetta ei enää ole. Paino voisi sillä keinolla lähteä helposti taas nousuun, ja olenhan huomannut että jo yhden päivän osittaittainenkin dieetin noudattamattomuus näkyy seuraavana päivänä vaa'an lukeman nousuna.

Ehkä teen niin että annan itselleni luvan syödä jotain ylimääräistä lauantaina, mutta yritän saada tehtyä kotitreenin ja/tai poljettua crosstrainerilla jossain seinäremontin ohessa. Vai pitäisikö kuitenkin pysyä ruodussa?

Kuntoilua ja tankkausta

Tänään sain pitkästä aikaa tehtyä kotitreenin töiden jälkeen. Ennen sitä kolasin pihan, eli siinä tuli samalla tehtyä alkulämmittely. Tässä kuva treenilookistani, huomatkaa pieni haban alkukin...

Flunssa on onneksi selätetty, ja sain treenissä kunnon hienkin päälle. Tein treeniä neljä kierrosta, jokaisella kierroksella 8 eri liikettä jättiläissarjana, 30 kutakin. Virallisestihan kotitreeni pitäisi mennä tässä vaiheessa SD:tä 40 toistolla per liike, mutta minulla ei ollut siihen aikaa sillä piti saada treeni tehtyä ennen kuin mies kotiutui lasten kanssa.

Kaikkein iloisin olen siitä, miltä vatsa nykyään näyttää kun teen vatsalihaksia:

Tiedän kyllä vatsan näyttävän aina suhteellisen littanalta selällään maatessa, mutta huomaan itse suuren eron siihen, minkälainen se oli esimerkiksi viime kesänä kun aloittelin urakkaani. Reidetkin näyttävät omiin silmiin jo mukavan kapoisilta. Huomatkaa muuten keikkiön ihana seinä, josta on tapetit revitty puoliksi pois. Meillä on siinä keskeneräinen urakka eli tapetin poisto ja seinän maalaus, joka pitäisi saada valmiiksi parin viikon sisällä ennen iso-A:n syntymäpäiväjuhlia...

Eilen olimme appivanhempieni luona viettämässä laskiaissunnuntaita, ja kuten aiemmin sanoinkin niin söin siellä vähän dieetin ohi. Lounaaksi minulla oli mukana kasvissosekeitto, mutta jälkiruoaksi söin yhden anopin tekemän runebergintortun. Päivälliseksi sitten kaksi lautasellista hernekeittoa, ja sekä ruispala että puolikas vehnäsämpylä oivariinilla voideltuna. Ja jälkiruoaksi laskiaispulla. Kovasti teki mieli ottaa lisää sekä pullaa että runebergintorttua, mutta sain kuitenkin hillittyä itseni. Myös illalla miehen herkutellessa Jacky makupalalla ja merkkareilla minun teki kovasti mieli maistaa niitäkin "kun nyt olen joka tapauksessa jo herkutellut", mutta itsekuri onneksi voitti ja tyydyin omaan iltapalaani.

Tänä aamuna vaaka kiitti eilisestä hiilaritankkauksesta näyttämällä 70,3kg, mutta toivon painon palaavan taas pian kutosella alkavaksi...

Vihdoinkin normaalipainoinen!

Tämän päivän paino on pakko kirjata tänne ylös. Maanantaista on nimittäin pudotusta tasan 2 kiloa, ja paino 69,3kg. Paino ei siis ole aivan tavoitteessa, mutta BMI on VIHDOINKIN normaalipainon puolella eli 24,8!

Kannattaa siis sairastaa flunssaa ja olla harrastamatta liikuntaa, niin lihaksista häviävät liikunnan keräämät nesteet ja paino tippuu... Voi olla, että painon nousee kilon tai pari heti kun pääsen taas salille, mutta tällä hetkellä voin olla painooni oikein tyytyväinen. En myöskään aio ottaa stressiä väliviikon aikana kroppaan mahdollisesti kertyvästä turvotuksesta, sillä onhan minulla kuusi viikkoa aikaa saada paino pysyvästi normaalin puolelle. Mässäillä en kyllä aio myöskään väliviikolla, mutta ehkä voin vanhempieni luona lomaillessamme ottaa vähän rennommin...

Flunssa vei voiton

Tänään flunssa muuttui sen verran pahaksi, että jäin kotiin lepäämään. Työvuoro olisi alkanut vasta yhdentoista jälkeen, mutta olin ilmoittanut päiväkodille että lapset menevät sinne jo yhdeksäksi. Tarkoitus oli käydä ennen töiden alkua salilla, mutta tulinkin siis takaisin kotiin. Aamulla vielä arvoin että töihin vai ei, sillä olo oli kohtuullinen aina kun istuin paikallani. Vaan heti kun nousin, niin heikotus oli sellaista että kotiin oli jäätävä.

Pakko myöntää, että tämä yksin kotona oleminen on aika luksusta, olin sitten sairas tai en. Aamupäivä meni nukkuessa, iltapäivän puolella katsoin keskiviikkoisen Jutta ja puolen vuoden superdieetit -jakson - voi että Sanni oli niin ihana, ekaa kertaa tuon sarjan aikana jopa itkin, tosin se voi johtua myös flunssan aiheuttamasta tunteellisuudesta - sekä elokuvan joka on odottanut digiboksilla jo monta kuukautta. Mitään muuta en ole pystynytkään tekemään kuin olemaan makuuasennossa, sillä olo on vain pahentunut päivän mittaan.

Täysin puhtaasti ei tämä päivä kuitenkaan ole mennyt. Jo lapsia hoitoon viedessäni mietin että jospa kävisin ostamassa lähikaupasta jotain hyvää. Vaaka näytti aamulla 69,7kg (!!!!!) ja "koska paino on mennyt alaspäin niin saahan sitä vähän herkutella". Tulin kuitenkin suoraan kotiin kiertämättä kaupan kautta. Lounaan jälkeen en kuitenkaan saanut enää hillittyä itseäni, vaan sorruin neljään Belvitan Vilja+maito -keksiin. Neljään siksi, että keksit on pakattu rasian sisällä neljän eriin muovikääreisiin. Kovin suurta syyllisyyttä en tuosta sortumisestani tunne, sillä ei se nyt koko dieettiä kaada. Se kaataa, jos sorrun herkuttelemaan lisää tai joka päivä. Ne keksit oli muuten tosi hyviä.

Oli miten oli, sain juuri syötyä päivälliseni ja minulla on noin tunti aikaa ennen kuin mies tulee töistä kotiin tuoden lapset tullessaan. Taidanpa suunnata vielä hetkeksi peiton alle lepäämään, olisi kiva tulla pian terveeksi...

En mä haluaisikaan...

Juuri kun hetki sitten valitin sitä etten saa aikaiseksi kuntoilla, niin nyt valitan sitä kun en saa kuntoilla. Viikonvaihteessa ajattelin että tällä viikolla saan varmasti tehtyä useammankin (aamu)aerobisen ja ainakin kolme salitreeniä, mutta sitten iski kurkkukipu. Olo ei muutenkaan ole ollut paras mahdollinen, joten olen suosiolla jättänyt liikunnat tekemättä ja keskittynyt pysymään dieetissä.

Eikä se dieetissä pysyminenkään ole ollut tällä viikolla helppoa. Olen kyllä siinä onnistunut, mutta se on vaatinut äärettömän paljon itsekuria. Minun on lähes jatkuvasti tehnyt mieli jotain hyvää, ja nimen omaan hiilaripitoista hyvää. Leipää, keksejä, ihan mitä vaan. Syynä voi olla tämä flunssanpoikanen, mutta en ole halunnut käyttää sitä tekosyynä sortumiselle.

Motivaatiossa on muutenkin ollut havaittavissa heikkenemisen merkkejä. Minun tekee koko ajan mieli sortua. Kaupassa kuvittelen, kuinka otan leivostiskiltä pussillisen vaniljamunkkeja ja hotkin ne jo kotimatkalla. Tai sitten ostan mielikuvissani levyn Fazerin sinistä ja syön sitä kuin leipää. Sitähän sanotaan, että mielikuvat saattavat helpostikin muuttua todellisuudeksi. Onneksi olen kuitenkin saanut pidettyä ajatukset vain ajatuksina ja poistunut kaupasta ilman herkkuja.

Onneksi vaaka sentään on ollut armollinen, tänään se näytti 70,6kg eli tavoitepaino lähestyy hitaasti mutta (toivon mukaan) varmasti. Mietin vain sitä, että jos minun on tässä vaiheessa vaikea olla syömättä ylimääräistä niin mitä tapahtuu kun Fitfarmin valmennukset loppuvat? Sorrunko taas armottomaan mässäilyyn, kun ei enää ole "pakko" pysyä dieetissä? Opinko koskaan herkuttelemaan kohtuudella, vai onko aivoissani aina eräänlainen joko/tai -kytkin eli ei lainkaan herkkuja versus armotonta mässäilyä?

Haluan olla sellainen ihminen, jolla avattu karkkipussi pysyy pöydällä koskemattomana. Joka pystyy leipomaan pullaa ilman että "maistaa" niitä tusinan tuoreeltaan. Joka pystyy menemään juhliin ja herkuttelemaan kohtuudella. En halua elää loppuelämääni ilman herkkuja, mutta en myöskään halua jäädä niihin koukkuun. Missä on kultainen keskitie?

Belvita Breakfast -arvonnan voittaja!

Järjestin äskettäin Buzzadorin kautta saamieni Belvita Breakfast -täysjyväkeksien arvonnan suuren maailman henkeen.

Ensiksi kirjoitin kaikkien arvontaan osallistuneiden nimimerkit paperilapuille:

Sen jälkeen laitoin laput lasten leluämpäriin:

Tämän jälkeen oli onnettaren (eli iso-A:n) vuoro sekoitella lappusia ämpärissä:

Ja antaa äidilleen yksi lapuista (huomatkaa myös kuvan reunassa näkyvä virallinen valvoja):

 Saanen julkistaa arvonnan voittajan.......

Onneksi olkoon!! Lottiina oli toivonut saavansa maistaa Belvita Breakfast -makua Hunaja-pähkinä. Kyseinen maku on itse asiassa miehen suosikki, ja hän joutuukin luopumaan toisesta saamistani rasioista kynsin hampain ;) Laitan Lottiinalle sähköpostia vielä tänään, ellet ehdi sitä ennen lähettämään nimeäsi ja osoitettasi blogisähköpostiini eli vauvakilotveks(at)gmail.com...

Olisin tosiaan kiitollinen, jos saisin Lottiinalla jonkinlaisen palautteen siitä mitä mieltä olet näistä kekseistä, voit vaikka kirjoittaa sen tämän postauksen kommentteihin (tai mihin tahansa kyseistä Buzzauskampanjaa käsittelevien tekstien kommentteihin). Tulen vielä palaamaan keksien pariin täällä blogissakin ennen buzzauskampanjan loppua, kunhan pääsen itsekin maistelemaan niitä enemmän tuossa parin viikon kuluttua...

Painopäivitys ja mietintää tankkauksesta

Vaaka näytti tänä aamuna 71,3kg. Viime viikosta paino on siis pudonnut tasan kilon, eli viime viikonlopun tankkauspäivä kannatti. Paino on nyt alempana kuin vuosiin, ja pääsin vihdoin ja viimein marraskuisen Liten loppupainon alle. Tässä vaiheessa voisi kysyä, että kannattiko päästää herkuttelua riistäytymään käsistä joulun jälkeen, kun kertyneitä kiloja pudottaessa on mennyt SD:stä jo neljä viikkoa?

Superdieettiä on siis jäljellä kaksi viikkoa, ja tavoitepainoon olisi runsaat kaksi kiloa. Ehkä saan ne pois SD extran loppuun mennessä? Oli miten oli, olen miettinyt että vaikka haluan nuo kilot pois niin haluan silti myös nauttia elämästä. Tämän vuoksi olen jo nyt tehnyt sellaisen päätöksen, että syön laskiaissunnuntain kunniaksi ensi viikonloppuna anopin tekemää hernekeittoa ja ehkä myös yhden laskiaispullan. Menemme nimittäin appivanhempien luokse sunnuntaina, ja jotenkin tuntuu että nyt kun liikakiloja ei ole enää montaa niin on ikävää kieltäytyä kaikista tarjoiluista. Lounaaksi aion viedä mukanani salaatin, eli ihan koko päivää en tankkaa. Litessähän oli tankkauspäivä joka toinen viikko, enkä usko että lautasellinen hernekeittoa ja laskiaispulla kaatavat koko dieettiä. Varsinkin kun edellisestä tankkauspäivästä on siinä vaiheessa jo se pari viikkoa.

Minun oli tarkoitus päästä taas tänään töiden jälkeen salille, mutta enpä pääsekään. Iso-A nimittäin sairastui eilen illalla kuumeeseen, ja jäin siis lasten kanssa tänään kotiin. Lenkille aion kyllä lähteä sitten kun mies tulee iltapäivällä kotiin. Pitänee konsultoida neuvolantätiä että olenko kotona myös huomisen, sillä A:lla oli nyt aamulla lämpöä vain 37,8 astetta. Nenä vuotaa tytöllä kuin seula, mutta hän ei muuten vaikuta yhtään sairaalta. Niin, ja kotitreeni täytyy unohtaa tältä päivältä sillä vasen ranne on yhtäkkiä tosi kipeä. Liekö eilisestä kotitreenistä ärtynyt, vaikka olikin rannetuet käytössä...?

New Blog Love

Sain Neiti Micheliniltä ylläolevan tunnustuksen. Kiitos paljon! Olen nähnyt tätä tunnustusta useammassakin blogissa, mutta vähän eri säännöillä. Tarkoituksenahan on antaa tunnustus viidelle blogille joilla on joko alle 200 lukijaa tai jotka ovat tunnustuksen antajan "uusia blogirakkauksia".

Itse päätin taas olla tylsä, enkä laita haastetta eteenpäin. En nimittäin ole viime aikoina löytänyt yhtään uutta blogia - bloggailuun ei yksinkertaisesti ole aikaa töihinpaluun jälkeen - Neiti Michelinin sellaista lukuunottamatta. Pakko myöntää, että kyseinen blogi hyppäsi heti yhdeksi suosikeistani, mutta kaipa N. Michelin ymmärtää jos en heitä haastetta takaisinpäin ;)

Neiti Michelinin minulle laittamassa versiossa oli myös pyyntö listata viiden sarjoissa satunnaisia asioita. Koska juuri hiljattain tein samanlaista listausta toisessa tunnustuksessa, oli aika vaikea alkaa keksimään taas uusia listoja. Tässä kuitenkin pari:
 
Paikkoja, joissa olen käynyt ja jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen

1. Hawaiji (vuonna 2001)
2. Egypti (varsinkin Gizan pyramidit, vuonna 2009)
3. Hollywood Bulevard ja varsinkin Mann's Chinese Theatre julkkisten käden- ja jalanjälkineen (2001)
4. New York (vuonna 2000)
5. Olavinlinna (jossa olen käynyt lukemattomia kertoja vuoden 2003 jälkeen, ja jonka historian osasin joskus jopa ulkoa)

Paikkoja joissa en ole käynyt mutta jonne haluaisin päästä

1. Rooma
2. Lappi (uskokaa tai älkää, en ole koskaan käynyt siellä)
3. Lontoo ja yleensäkin Iso-Britannia
4. Peking ja yleensä Kiina
5. Uusi-Seelanti
   

Liikunta, mitä se on?

Viime aikoina olo on ollut todella vetämätön ja saamaton. Dieetissä olen pysynyt, mutta liikuntaa en ole saanut harrastettua kahta kuntosalitreeniä (ja venyttelyä treenipäivän iltoina) lukuunottamatta. Mielessä on käynyt että pitäisi varmaan herätä aamulla tekemään aerobinen ennen töihin lähtöä, mutta koska minulla ja miehellä on molemmilla alkanut työpäivä jo kahdeksalta, niin en ole jaksanut herätä lenkille jo reilusti ennen kuutta jotta ehtisin tehdä sen ja saada lapset ajoissa hoitoon ennen töihin lähtöä. Iltaisinkaan en ole saanut liikuttua, sillä haluan viettää aikaa lasten kanssa erossa vietetyn päivän jälkeen.

Tekosyitä tietenkin, sehän on vain asennekysymys että etsiikö sitä aikaa liikunnalle vai ei. Tämä päivä on kuitenkin tekosyiden huipentuma. Aamulla olisin voinut tehdä aerobisen, mutta pikku-a sairastui eilen kuumeeseen ja nukkui viime yön vieressä. Aamulla en raaskinut vaatia miestä heräämään pikku-a:n kanssa jotta olisin päässyt lenkille, vaan nousin lapsen kanssa kuuden jälkeen ja annoin miehen nukkua (huomenna on minun vuoroni). Kun mies vihdoinkin kahdeksan jälkeen nousi, niin oma aamupalani oli jo syöty.

Päivän ohjelmassa oli aikaisen heräämisen lisäksi käynti ruokakaupassa (yksin, pikku-a jäi miehen kanssa kotiin ja iso-A sai leikkiä kauppakeskuksen valvotussa leikkihuoneessa), Jutta ja puolen vuoden superdieetit Ruutu.fi:stä kauppareissun jälkeen pikku-a:n nukkuessa, kolme koneellista pyykkiä ja ruoanlaittoa. Yritimme myös saada siivottua tätä kaatopaikkaa jota kodiksikin kutsutaan, mutta heikolla menestyksellä sillä pikku-a oli kuumeen vuoksi todella sylipulainen. Jossain välissä olin kyllä aikonut tehdä kotitreenin, mutta syystä tai toisesta ei missään vaiheessa tullut siihen tilaisuutta.  Joku voisi kysyä, että miksi en jumpannut samalla kun katsoin Juttaa? Siksi, että söin kaupasta tultuani lounaan, ja ruoan jälkeenhän ei saa treenata mielellään pariin tuntiin...

Tällä hetkellä tavoitteena on päästä lenkille huomisaamuna. Pikku-a:n kuume laski iltaan mennessä, ja huomenna on miehen vuoro nousta lasten kanssa. Jatkan ehkä uniani hetken aikaa kun kerrankin saan, mutta en halua jättää tätä viikkoa täysin ilman aerobista treeniä...

Muuten, osallistukaa ihmeessä tuohon Belvita Breakfast -arvontaan! En minä halua arpoa keksipakettia vain kolmen osallistujan kesken ;) Tietysti, jos dieettaat itse vaikkapa superdieetillä etkä halua noita kaappiin houkutukseksi niin ymmärrän, mutta eivät nuo sentään kaikkein epäterveellisinkään välipala ole. Nuo ovat myös aika herkullisia ainakin miehen ja lasten mielestä - oma maisteluni on yhä rajoittunut siihen yhteen pieneen nakerrukseen...

Buzzausta ja blogin ensimmäinen arvonta!

Ne ovat täällä!

Nimittäin iso kasa BelVita Breakfast -täysjyväkeksejä jotka sain Buzzadorin kautta kuten edellisessä postauksessakin jo mainitsin. Arvatkaapa onko nyt iltapäivällä ollut todella vaikeaa pitää noista näpit erossa? Jostain syystä tänään on muutenkin koko päivän tehnyt mieli "jotain hyvää", eli  kiusaus maistaa ihan vähän on ollut aika suuri. No, kyllähän minä vähän maistoinkin, nimittäin aivan pienen nakerruksen miehen Vilja-Maito -keksistä. Maistui aika paljon Digestiveltä, oli siis todella hyvää. Lapsillekin maistui, mutta en viitsinyt antaa heille enempää kuin pari sillä onhan noissa aika paljon sokeria siihen nähden että ovat tarkoitettu aamupalalla syötäväksi - olivat siis meillä nyt iltapalalla ensimmäisessä maistelussa.

Noita keksejä tuli meille niin paljon, että taidanpa järjestää samantien arvonnan jonka voittaja saa valita yhden noista keksipaketeista. Kiinnostaako sinua siis eniten Jogurtti, Hunaja-pähkinä vai Vilja-maito? Osallistua saa jättämällä viestin kommenttikenttään, ja kaikki kommentoineet ovat mukana yhdellä arvalla. Arvonta-aika on lyhyt koska Buzzadorin kampanjakaan ei kestä loputtomiin, ja toivon voittajan antavan minulle myös palautetta siitä miltä keksit maistuivat - haluan voittajan mielipiteen valitsemastaan tuotteesta helmikuun loppuun mennessä. Maanantai-iltaan 4.2. klo 18 mennessä kommentoineet ovat mukana arvonnassa.

Belvitaa buzzaamaan!

Kuva täältä

Pääsin pitkästä aikaa mukaan Buzzadorin kampanjaan, tällä kertaa ovat vuorossa Belvita Breakfast -täysjyväkeksit, joita markkinoidaan nimenomaan aamupalakekseinä. Tavallisista kampanjoista poiketen minun ei tällä kertaa tarvitse jakaa tuotenäytteitä ystävälleni, vaan riittää että maistelen keksejä oman perheeni kanssa. Omat testailuni täytyy tosin ajoittaa viikolle 8, sillä tuolloin minulla on viikon tauko SD:n ja SD Extran välissä ja saan syödä aamupalaksi muutakin kuin rahkasmoothieta.

Odotan testailua innolla, sillä saan kotiini paketilliset kaikkia Belvita Breakfast -makuja eli Jogurtti, Hunaja-pähkinä sekä Vilja-maito. Tämä kampanja on muuten nimenomaan bloggareille tarkoitettu, eli tulen raportoimaan täällä siitä kuinka keksit maistuvat sekä minulle että muulle perheelle.

Buzzador muuten etsii yhä uusia jäseniä, ja nimenomaan sellaisia jotka kirjoittavat omaa blogia. Täältä voit tutustua palveluun ja liittyä mukaan testaamaan ja buzzaamaan erilaisia tuotteita.

Mittauksia, tankkausta ja Turku Workout

Pari päivää on mennyt ilman että olen ehtinyt paljonkaan koneella oleskelemaan, vaikka kirjoitettavaa olisi vaikka kuinka. Aloitetaanpa vaikka Turku Workoutin tunnelmista.

Ihan ensiksi voin sanoa, että ryhmäliikunta ei ole minun juttuni. Turku Workoutissa osallistuin päivän aikana BodyBalanceen, SH'Bamiin ja Bodyjamiin, eikä mikään niistä vienyt sydäntäni. Ehkä on väärin vetää johtopäätöksiä vain yhden kerran perusteella, ja ehkä tunneista saisi enemmän irti jos niillä kävisi useammin ja oppisi askelkuviot ja liikkeet paremmin. Tällä kertaa tuntui vain siltä, että olin koko ajan aivan hukassa siinä mitä olisi pitänyt tehdä. Muiden liikkeet näyttivät myös menevän paljon omiani paremmin, vaikka en taatusti ollut ainut vasta-alkaja noilla tunneilla. Onneksi tuli edes hiki.

Bodypump on muuten ainut ryhmäliikunta, josta olen (lähes) aina nauttinut, mutta siinä ei tarvitsekaan osata mitään monimutkaisia askelkuvioita. Tällä kertaa en kuitenkaan osallistunut siihen, sillä halusin kokeilla nimenomaan uusia lajeja. Lauantai oli joka tapauksessa oikein mukava päivä, vaikka olinkin ehkä hieman pettynyt Turku Workoutin näytteilleasettajien vähäisyyteen ja siihen, ettei siellä ollutkaan myynnissä mitään tuotteita. BodyBalancen ja SH'Bamin jälkeen minulla oli lähes kaksi tuntia aikaa tuhlattavana, ja koska messujen anti oli muuten aika heikko niin päädyin istuskelemaan, syömään välipalan ja lukemaan kirjaa kaikessa rauhassa. Mietin jopa sitäkin, että jaksanko edes jäädä bodyjamia odottamaankaan vai lähdenkö kotiin, mutta päädyin siihen että kotona saisin tuskin vain istua ja lueskella...

Sunnuntaina oli sitten vuorossa tankkauspäivä. Aamupäivän menin Fitfarmin ohjeiden mukaan, samoin illalla keskityin vain hiilareihin. Tuli siis syötyä kaurapuuroa, vaaleaa leipää, tuoremehua ja hedelmiä. Päivällinen menikin sitten vapaan syömisen merkeissä, kun osallistuimme anopin kustantamina hyväntekeväisyys'lounaalle'. Ruokalistalla oli muun muassa mozzarellasalaattia, katkarapusalaattia, bruscettaa, lammasvartaita, uunilohta, parmankinkkuun käärittyä broileria, pannacottaa, suklaakakkua ja juustokakkua. Ja muutama muukin herkullinen ruokalaji. Rasvaa tuli siis syötyä enemmän kuin tankkauspäivänä olisi hyväksi, mutta en kuitenkaan syönyt itseäni ähkyyn saakka. Eilen aamulla vaaka "palkitsi" tankkaamisesta näyttämällä lukemaa 74,8kg, mutta onneksi se on jo laskenut siitä puolitoista kiloa.

Sunnuntai-aamun "virallisessa" punnituksessa painoni oli 72,3kg, eli viikkoa edeltävään lukemaan oli tullut jopa plussaa. Uskon kuitenkin syynä olevan vielä sunnuntainakin lihaksissa tuntuneen perjantain salitreenin sekä Turku Workoutin jumppien. Tankkaus auttaa varmasti ainakin osaltaan saamaan painoa tämän viikon aikana taas alaspäin, sillä se sai kyllä aineenvaihduntaan lisää tehoa. Eilen oli nimittäin koko ajan nälkä, ja sama meno tuntuu jatkuvan. Eilen ostin muuten vihdoin ja viimein myös burnereita, saa nähdä tuleeko niistä tehoa tähän projektiin.

Superdieetin puolivälin kunniaksi tein myös vähän mittauksia. Mitat olivat seuraavat:
vyötärö (napa) 90,5cm, lantio (levein) 102,5cm,  reidet 55+54,5cm, rinnanalus 86cm, alli 28cm
Edellisessä mittauksessa 7.1.2013  puolestaan vyötärö (napa) 93,5cm, lantio (levein kohta) 106cm, reisi 56+55cm, rinnanalus 89,5cm, alli 28,5cm. Jotain on siis tapahtunut, mihin olen ihan tyytyväinen. En kuitenkaan ole vielä saavuttanut Liten loppumittoja, mutta toivon pääseväni niihin SD:n loppuun mennessä jotta voisin SD extrassa päästä edes vähän lähemmäs tavoitepainoani...

Huomenna Turku Workoutiin!

Kuva täältä

Huomenna on tiedossa mielenkiintoinen päivä. Turun Logomossa järjestetään Turku Workout -tapahtuma, jonne olen menossa jopa kahden ilmaislipun voimin. Ensimmäisellä pääsen sisään messualueelle, jossa tapaan oman firmansa standilla päivystävän ystäväni. Häneltä saan lipun joka oikeuttaa myös jumppaohjauksiin. Päivän aikana aion käydä kuuntelemassa Fitfarmin luennon, kierrellä messualuetta hyviä tarjouksia etsien ja osallistua BodyJamiin, BodyBalanceen ja SH'Bamiin joita en ole kokeillut koskaan aikaisemmin. Kahvakuulailukin olisi kiinnostanut, mutta tunti oli jo täynnä.

Mietinnässä on vielä se, kuinka järjestän päivän ruokailut. Omat eväät vien tietysti mukana, mutta aikataulusta minulla ei ole aavistustakaan. En myöskään tiedä, kannattaisiko ottaa mukaan vaikka ylimääräinen banaani ja/tai proteiinipatukka, jos vaikka energia loppuu kesken ennen BodyJamia, joka on ohjelmassa viimeisenä.

Mielenkiinnolla odotan myös sitä, ilmestyykö paikalle muita superdieettiläisiä. Jos joku siihen osallistuva tämän vielä huomaa, niin tulkaa ihmeessä Fitfarmin pisteelle heti luennon jälkeen!

Buzzaajia tarvitaan!

Buzzador etsii uusia jäseniä, ja tällä kertaa nimenomaan sellaisia jotka kirjoittavat omaa blogia. Jos sinua kiinnostaa testata erilaisia tuotteita ilmaiseksi - sekä joitakin pienestä lisämaksusta - ja buzzata niistä kavereille ja blogin kautta, niin kannattaa ehdottomasti liittyä mukaan. Itse olen ollut mukana buzzaamassa esimerkiksi Piltti-maitojuomaa, Dove-hiustenhoitoainetta, Purina One -kissanruokaa ja Knorr Fond du Chefiä, eli valkoimaa riittää laidasta laitaan. On myös lukemattomia kampanjoita joihin en ole päässyt mukaan, kannattaa käydä kurkkimassa linkistä mitä kaikkea Buzzadoriin kuuluukaan. Ja jos liityt linkin kautta, saan myös omalle tililleni muutamia pisteitä, jotka toivon mukaan auttavat minua pääsemään mukaan seuraaviin kampanjoihin... Kannattaa liittyä!

Kuka haluaa kuvia?

Olen ajoittain miettinyt, että blogini voisi olla hauskempi jos siinä olisi enemmän kuvia. Monta kertaa olen ollut aikeissa ottaa kuvia esimerkiksi syömistäni annoksista, mutta koska muistan siirtää kuvia kamerasta koneelle harvoin niin niiden julkaisemisen aikaan ne olisivat jo auttamattomasti vanhentuneita. Tilanteeseen on toivon mukaan tulossa pian muutos, sillä saanen joskus lähiaikoina uuden työpuhelimen joka on (tietenkin) moderni älypuhelin. Tavoitteena olisi, että saisin räpsittyä sillä valokuvia ja siirrettyä ne bloggeriin nykyistä helpommin ja suhteellisen nopealla viiveellä.

Ketä kiinnostaa vai kiinnostaako ketään?

Matka tavoitefarkkuihin, osa 2

Joulukuun lopussa julkaisin jutun tavoitefarkuista. Eilen ajattelin testata, miltä farkut vaikuttavat kahden superdieettiviikon jälkeen. Tavoitefarkut nro 1 (eli koon 42 magic-farkut) olivat jalassa jo aika mukavat. Vatsa tosin tursuaa vielä vähän vyötärönauhan yli, mutta voisin ajatella jo käyttäväni housuja jonkun löysän paidan kanssa. Vielä en kuitenkaan uskaltanut ottaa niitä käyttöön, sillä pelkään että töissä istuessa ne saattaisivat alkaa päivän mittaan puristamaan. Tässä kuvamateriaalia ko. housuista.

Tässä vertailun vuoksi joulukuun lopussa otettu kuva. Kovin suurta muutosta ei kuvassa näe, mutta farkut tuntuvat todella paljon paremmilta kuin tuolloin.

Sitten niihin toisiin housuihin. Yllätys yllätys, jopa tavoitefarkut nr 2 (eli tuumakokoa 30) menivät kiinni, mutta ensinnäkin ne puristavat todella pahasti ja toiseksi vatsa tursuaa housunkauluksen yli aivan kammottavalla tavalla kuten kuvistakin huomaa.

En siis voisi edes kuvitellakaan käyttäväni noita 2-tavoitefarkkuja vielä lähiaikoina, mutta toivottavasti tilanne parantuu SD Extran loppuun mennessä. Kuvasta muuten näkee myös sen, kuinka paljon minulla onkaan löysää nahkaa vatsanseudulla. Vain aika näyttää, saanko sitä koskaan kiinteämmäksi vai jääkö minulle loppuelämäkseni mukava etureppu...

P.S.
Tällä viikolla en ole päässyt vielä lainkaan liikkumaan, sillä flunssa uhkaa. Eilen olin lasten kanssa kotona pikku-a:n flunssan vuoksi, ja jossain vaiheessa päivää alkoi kurkkukipukin. Onneksi sain sen häädettyä ottamalla runsaasti c- ja d-vitamiineja, mutta en silti uskalla vielä tänään jäädä töiden jälkeen kuntosalille. Ehkä huomenna ellei flunssa iske?

Toka viikko ja eka viikko

Superdieettiä on nyt takana kaksi viikkoa ja työelämää yksi, molemmat menivät mukavasti. Kesken viikon tuli kuitenkin ilmi, että pomo oli vahingossa laittanut perehdytykseni ajan (eli kaksi ensimmäistä viikkoa) työvuoroiksi klo 8-16. Minähän tulen tekemään 6 tunnin työpäiviä, ja menee kuulemma palkanmaksun kanssa ongelmalliseksi jos perehdytyksen työpäivät ovatkin 8-tuntisia. Sinänsä ihan iloinen uutinen, jonka ansiosta pääsin perjantaina ensimmäistä kertaa työpaikan salillekin testaamaan EFBW2 (eli extra fat burning workout)-treeniä. Lisäksi minulla on nyt jemmassa 5 liikaa tehtyä tuntia jotka saan joskus lähiaikoina vapaaksi.

SD13:n toisen viikon alkua kuvasi parhaiten sana NÄLKÄ. Onneksi se alkoi jo viikon puolessa välissä hellittää, ja nyt on ollut taas ihan normaali olo. Uskoisin nälän kyllä taas ensi viikolla palaavan, sillä toiselta aterialta jätetään hiilarit (eli riisi/pasta/peruna) pois. Aerobisia treenejä sain tehtyä kolme, lihaskuntoa yhden kotitreenin ja yhden salitreenin. Tänään oli tarkoitus tehdä vielä kotitreeni ja aerobinen, mutta flunssaan sairastuneen pikku-a:n ja oman nuhaisen olon vuoksi en niitä tehnyt. Harkitsen vielä, että kävisinkö kuitenkin tekemässä lumityöt. Pistin jopa miehen tekemään lumityöt.

Jossain vaiheessa ehdin jo hehkuttamaan huippualhaisella vaa'an lukemalla, mutta tänään ja eilen vaaka on näyttänyt enemmän perjantain treenin aiheuttaman lihasjumin vuoksi. Lihakset ovat vieläkin tosi kipeät, vessaan kun menee niin täytyy istua äärimmäisen varovasti koska wc-pöntön istuinrengas sattuu takareisiin. En kuitenkaan stressaa vaa'an lukemasta, sillä mieluummin treenaan lihakset täyteen nestettä jos pystyn sillä ehkäisemään lihasten katoamista dieetin vuoksi. Pääasia, että paino on edes yleisesti ottaen laskusuunnassa.

Jos pääsen huomenna töihin niin menen tekemään EFBW2-treenin uudestaan, mutta saattaa olla että joudun jäämään lasten kanssa kotiin. Mies on nimittäin ollut kotona jo 3 päivää iso-A:n flunssan vuoksi, enkä halua vaatia häntä olemaan kotona myös pikku-a:n takia. Ensi viikolla - vaikka sen ajaksi minulle olisi vielä luvassa perehdytystä - on sinänsäkin "helppo" olla kotona, sillä viime viikolla ehdimme käymään läpi suurimman osan asioista ja tulevalle viikolle olisi luvassa vain hienosäätöä. Pikku-a:lla ei kyllä ole ollut edes kuumetta, vain paha nuha ja yskä. Pikku-a nukkui tänään normaalista poiketen puolentoista tunnin aamupäiväunet ja tunnin valveillaolon jälkeen kahden tunnin iltapäiväunet, eli saatan päästä jopa töihinkin jos a on saanut nukuttua flunssaansa pois ja olisi huomenna jo kunnossa...

Liebster Blog

Mirzu muisti minua Liebster Blog -tunnustuksella, KIITOS!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä hänen blogiinsa

Kiitos vielä uudestaan, linkki löytyykin ylhäältä

2. Anna tunnustus viidelle blogille, jolla on alle 200 lukijaa ja kerro tunnustuksesta heille jättämällä vaikka viesti kommenttilaatikkoon:
Tämän tunnustuksen kohdalla teen sen mistä en muissa blogeissa tykkää. Tämä on nimittäin jo kiertänyt juuri niissä blogeissa joille tämän voisin antaa eli en jaksa alkaa haastamaan ketään uudelleen.

3. Toivo, että muut laittavat vahingon kiertämään!

Kuka tahansa lukija saa laittaa vahingon kiertämään!


4. Lopuksi listataan viiden sarjoissa satunnaisia asioita:

Dieettejä joita olen elämäni aikana kokeillut

1. Fitfarmin valmennukset ♥ ♥
2. Kiloklubi
3. Painonvartijat
4. Nutrilett
5. Sairaaladieetti

Kaikkien aikojen suosikkielokuvani

1. Kill Bill (vol 1 ja 2)
2. Romeo & Julia (Se Baz Luhrmanin versio tähtinään Dicaprio ja Clare Danes)
3. Moulin Rouge (myös Baz Luhrmanin leffa)
4. Rocky Horror Picture Show
5. 12 Monkeys

 Artisteja joiden musiikki saa hyvälle tuulelle

1. Chisu
2. Erin
3. Anna Eriksson (varsinkin vanhemmat biisit)
4. Bon Jovi (tuo mieleen nostalgisia muistoja)
5. Zen Cafe

Lempiherkkuja

1. Suklaa (varsinkin Fazerin sininen ja Geisha) ♥
2. Taffelin perus-poimuperunalastut
3. Jäätelö
4. Vaniljamunkki
5. Dieetin aikana Fastin ProFX Lo-Carb Caramel -proteiinipatukka

Ohjelmat joita katson tv:stä kaikkein mieluiten juuri nyt

1. Dexter
2. Olipa kerran
3. Rillit huurussa
4. True Blood
5. Game of Thrones

Vanhat kestosuosikkiohjelmat, joita en enää katso aktiivisesti mutta joiden ääreen meinaan juuttua jos satun oikeaan aikaan tv:n ääreen

1. Frendit
2. Frazier
3. Isänmaan toivot
4. Täydelliset naiset
5. South Park

Lastenohjelmia, joita itsekin katson mielelläni

1. Muumit
2. Olipa kerran elämä
3. Nalle Luppakorva
4. Late lammas
5. Peppi Pitkätossu (se 70-luvun sarja, paha että omat lapset eivät vielä ole siitä kiinnostuneita)

Kolmantena päivänä...

Lasten päiväkotiura ehti jatkumaan ruhtinaalliset kaksi päivää, ennen kuin iso-A sairastui. Pöpö taisi kyllä tarttua jo viime viikolla kun olimme tutustumassa, sillä tyttö on yskinyt koko viikon. Tänä aamuna hän kuitenkin heräsi kuumeisena. Onneksi minun ei tarvinnut jättää perehdytystäni kesken, vaan mies jäi lasten kanssa kotiin. Minun piti kyllä aamulla kertoa mistä löytyy päiväkodin ja neuvolan numerot (jotta voi pyytää todistusta lapsen sairaudesta työnantajalle ja ilmoittaa päivähoitoon että tyttöjä on turha odottaa hoitoon ainakaan pariin päivään), mitä kannattaa antaa lapsille lounaaksi yms.

Itse olen taas istunut perehdytyksessä koko aamupäivän nälkä vatsassa kurnien. Aamulla kävin tekemässä aamuaerobisen lumitöiden muodossa, ja olin kyllä ajatellut että ehdin syödä aamupalasmoothieni ennen töihin lähtöä mutta enpä ehtinytkään. Söin smoothien siis töissä noin klo 8, mutta jo yhdeksästä lähtien kärsin armotonta nälkää. Vettä hörppimällä sain kuitenkin pidettyä olon jotakuinkin siedettävänä, ja puoli kahdeltatoista pääsin vihdoin lounastauolle. Nyt olo on mukavan kylläinen, mutta veikkaan että tunnin päästä on taas nälkä!

Vaaka on ollut taas todella armollinen, sillä tänään se näytti 71,6kg mikä on 200g vähemmän kuin Liten lopussa marraskuussa. Puolessatoista viikossa olen siis pudottanut jo viisi kiloa! Paino ei edes viime kesän SD:ssä tippunut tätä vauhtia, vaikka tuolloin ruokavaliossa oli hiilareita huomattavasti vähemmän ja liikakiloja paljon enemmän. Fitfarmin metodi siis todellakin toimii omalla kohdallani enkä taaskaan voisi olla tyytyväisempi. Olen yhä varma siitä, että jossain vaiheessa painonpudotus hidastuu ja kilot karisevat maltillisemmin, mutta siihen saakka täytyy vain olla tyytyväinen dieetin helppoudesta vaikka nälkä tosiaan kurniikin lähes koko ajan tällä viikolla. Kaiken lisäksi en ole ottanut edes rasvanpolttajia käyttöön vaikka niitä tähän toisen viikon alkuun suositeltiinkin. Mietitään niitä sitten myöhemmin...

Mutta nyt takaisin töiden pariin :)