Sangen surkea viikkopudotus

Paino putosi tällä viikolla vain sata grammaa, mikä ei ole kovin ilahduttava tulos. Pakko kai totutella siihen, että liikakilojen vähetessä loppuessa ei painokaan tipu enää entiseen tahtiin. Paino on kyllä liikkunut hieman alempanakin kuin tämän aamuinen 73,5kg lähes koko viikon, mutta kropassa on tällä hetkellä selvästikin turvotusta. Lisäsin nimittäin toissapäivänä salilla painoja useampaankin liikkeeseen, ja vielä nytkin kärsin sekä rintalihasten että jalkojen - pohkeiden, reisien ja takapuolen - lihasten arkuudesta ja jäykkyydestä.

Huolimatta siitä että aamulla oli suuria vaikeuksia nousta sängystä (syinä sekä edellämainittu lihasten jumitus että väsymys vaikken unta enää saanutkaan), kävin silti sauvakävelylenkillä miehen ollessa lasten kanssa. Meno oli jokseenkin tahmeaa verrattuna normaaliin, mutta sain kuitenkin sivakoitua suhteellisen reippaasti hyvän musiikin vauhdittamana. Olo virkistyikin lenkin ansiosta jonkin verran, mutta kahvia tämä(kin) päivä vaatii. Nähtäväksi jää, saanko tehtyä tänään Liten kotitreenin. Olo on laiska, mutta hyväähän se tekisi...

Huomenna on onneksi tankkauspäivä isänpäivän kunniaksi, ja sitten koittaa viimeiset viisi päivää tiukkaa dieettiä ennen kuin annan itselleni luvan rentoutua syömisten kanssa...