Hillitöntä Herkkujen Himoa

Minulla on sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät uutiset ensin. Olen ainakin tähän saakka selvinnyt poikkeamatta dieetistä vaikka tiukkaa onkin tehnyt. Eilinen ajomatka tänne vanhempieni luo sujui sokerittoman energiajuoman voimin, ja tämänkin päivän olen pysynyt ruodussa vaikka tiukkaa tekeekin, siitä lisää kohta.

Sitten huonot uutiset. Toivomani kuntoilullinen loppuviikko taitaa jäädä haaveeksi. Äitini sanoi alkuviikosta, ettei hänellä pitäisi olla mitään ihmeempää tekemistä - maatilan emäntänä töiden määrä vaihtelee eikä mitään tiettyä aikataulua aina ole - eli ajattelin hänen ehtivät katsoa lapsia sillä aikaa kun teen aamulenkin tyhjällä vatsalla ja kotitreeniä päivällä. No, isäni keksi kuitenkin heti ensimmäiselle päivälle perunannostoa ja muuta kivaa, eli äitini on taas viettänyt lähes koko päivän ulkona. Iso-A pääsi sentään vanhempieni seuraksi perunannostoon pikku-a:n mentyä päiväunille, mutta pian äitini raahasi kirkuvan ja potkivat pikkuneidin sisään kun tyttö ei vain suostunut olemaan missä käskettiin vaan olisi lähtenyt omille teilleen ties minne valvovan silmän ulottumattomiin.

Alunperin olin suunnitellut, että treenaisin pikku-a:n nukkuessa, mutta eihän siitä mitään tullut. Olo on ollut koko päivän äärimmäisen vetämätön, ja pikku-a:n nukahdettua - lähes tunnin taistelun jälkeen - olin niin uupunut että oli pakko levätä hetki. Kun sitten sain itseni sohvalta ylös ja kahvikupin juotua, a heräsi vain vajaan tunnin päiväunien jälkeen kiukkuisena kuin mikä. Hän vain itki ja itki seuraavat puoli tuntia, kunnes vihdoin rauhoittui. Syynä kiukutteluun lienee toissapäivänä todettu korvatulehdus. Luojan kiitos lapsivakuutuksen, jonka vuoksi raaskin käydä Mehiläisessä "ihan vaan varmuuden vuoksi" tarkastuttamassa korvat ennen reissua kun pikku-a oli ollut jo pari päivää tavallista kiukkuisempi...

Oli mikä oli, tänään ei siis paljon ole kuntoiltu ja saa nähdä saanko kuntoiltua loppupäivänäkään. Sen sijaan olo on ollut tosiaan aivan äärimmäisen väsynyt ja vetämätön, ja koko ajan tekisi mieli jotain hyvää. Ajatukset pyörivät keittiön jääkaapissa olevassa marjapiirakassa ja kuivakaapin kaurakekseissä, mutta olen saanut pidettyä itseni niistä erossa. Tekisi myös mieli ahtaa napa täyteen vanhempieni puutarhan omppuja, mutta enpä taida tehdä sitäkään. Yritän kovasti pitää mielessä kotona odottavat ulkoiluhousut, joihin olisi mahduttava ennen kuin säät kylmenevät. Olin jo tänä aamuna paleltua kun ulkoilin lasten kanssa, eli ulkohousuja tarvittaneen jo aika pian...

Päätän kirjoitukseni väsyneisiin tunnelmiin, ja toivon että olo piristyisi pian...