Dieetti rullaa

Superdieetti on kohta kestänyt kaksi viikkoa. Pari päivää sitten hehkutettu paino oli vain yhden aamun ihme, mutta paino on silti laskusuunnassa, tänään 93,7kg. Maanantaina päivittyy tuo tickeri eli saa nähdä minkälaista laskua se silloin näyttää.

Olen alkanut löytää dieetissä rutiinin. Aamupala on aina pirtelö, johon tuo vaihtelua erimakuinen mehukeitto ja erilaiset marjat. Välipalana on aina proteiinipatukka ja cashew-pähkinä. Lounaalla ja päivällisellä syön yleensä toisella aterialla kasvikset (joko kesäkurpitsaa, kukkakaalia tai parsakaalia, muita en ole uskaltanut kokeilla) kypsennettynä eri tavoin valmistetun naudan- tai broilerinlihan kanssa. Toisella raakana syön kasvikset raakana eli teen salaattia kiinankaalista, kurkusta, vihreästä paprikasta, kananmunasta tai raejuustosta sekä vähärasvaisesta leikkeleestä tai tonnikalasta. Iltapalalla vaihtelen rahkaa, raejuustoa tai kananmunankeltuaisia Vielä en ole ruokiin kyllästynyt, on itse asiassa ihanan vaivatonta kun tietää aika tarkkaan mitä milloinkin syö ilman lukemattomia vaihtoehtoja.

Viikonloppuna iso-A menee isovanhempiensa luo yökylään, ja saamme miehen kanssa katsoa digiboksille kertyneitä leffoja pois - pikku-a:n läsnäolohan ei tuossa puuhassa haittaa, sillä hän joko leikkii itsekseen lattialla tai minä hänen kanssaan samalla kun seuraan leffaa. Tavallisesti tällaiset viikonloput ovat myös sisältäneet jatkuvaa herkuttelua. Lupasin itse asiassa miehelle tänään kaupassa, että voidaan ostaa hänelle jotain hyvää, mutta hän ei halunnut saattaa minua kiusaukseen ja kieltäytyi. Tuijotamme siis tv:tä ilman herkkuja. Sunnuntaina menemme hakemaan iso-A:n miehen vanhempien luota kotiin, ja mies saa syödä siellä myös päivällisen. Minä aion ottaa omat eväät mukaan, saa nähdä kuinka paljon joudun vastailemaan dieettiä koskeviin kysymyksiin.

Tällä hetkellä odotan innolla huomenna julkaistavaa kolmannen viikon ruokalistaa ja sitä, mitä ruoka-aineita vähennetään tai tiputetaan pois. Myös treeniohjelmaan tulee jotain muutosta, veikkaisin että yksi sarja lisää mutta saa nähdä. Jännää, että dieetistä on jo melkein kolmannes ohi eikä minun ole tehnyt mieli herkutella oikeastaan ollenkaan. Toivon hartaasti, että tässä olisi alku oikeasti uusille elämäntavoille ja uuteen asenteeseen herkkuja ja hiilareita kohtaan. Ihannehan olisi, jos dieetin jälkeen saisin pidettyä hiilareiden määrän kohtuullisena, täysin en niitä haluakaan jättää pois. Oi kunpa kokisin niin kamalat oireet taas hiilareita syödessäni, etten enää edes haluaisi niitä...